2013/02/25

Hki !


Heipsan tännekin.
Ajattelin kirjoittaa nyt postauksen tänne, koska tuskastuin vaatteiden etsimiseen netistä~ Mie en ikinä osaa päättää mitään ostoksiani nopeasti, aina pitää miettiä kaikkea kunnolla. XD Inhoan heräteostosten tekemistä, joten kunnollinen harkinta on paikallaan.

Kotiuduin pääkaupunkiseudulta eilen illalla. Oli erittäin mainio reissu sekä oli ihanaa nähdä Karoliinaa pitkästä aikaa! :3

Lähdin junalla kohti Helsinkiä siis viime keskiviikkona. Junamatka meni mukavasti, vaikka Riihimäen kohdalla alkoikin tuntua, että matka ei lopu ikinä. XD Onneksi kännykkä oli mukana ja akkuakin vielä jäljellä, niin näpräsin tekstareita ihmisille. Jee.
Juna oli suurin piirtein ajallaan määränpäässään, mikä oli hienoa. Rautatieasemalta bongasin Caron nopeasti, ja lähdettiin kävelemään metroasemalle. Mie taisin olla silloin aikalailla ihmetyksestä soikeana, hah. >D Ensimmäinen metromatka sujui tosi nopeasti. Ennen kun tajusinkaan, me olimme jo perillä (paljon kivempi tapa matkustaa mitä bussi, Jyväskylässäkin saisi olla tuollainen !). Keskiviikkoilta meni muutenkin vauhdilla.
Torstaina käytiin Itiksessä. Olihan se kaupoissa pyöriminen kivaa, vaikka mie en ostanut mitään. Suomalaisesta kirjakaupasta tosin meinasin ostaa paketin Derwentin Graphic Soft -kyniä, mutta se sitten jäi~ Miulla kun on kaikenlaisia kyniä useampi rasia ja laatikollinen, niin en välttämättä olisi tarvinnut noita.
Perjantaina käytiin Helsingin keskustassa. Me käveltiin ja kuvailtiin aluksi keskustassa, sitten vain käveltiin ilman sen kummempaa päämäärää. Vähän ajan päästä huomattiin, että oltiin Töölössä ja mentiin bussilla takaisin Kamppiin. Siitä seuraavaksi metrolla Kaisaniemeen. Pyörittiin siellä jonkun aikaa ja päätettiin lähteä takaisin Carolle, koska alkoi olemaan kylmä. Mutta tulipahan käveltyä! : DD Molemmilla oli kamerat mukana. Siispä totta kai tuli otettua kuviakin. Alla niistä muutamia. (:







Herttoniemen metroasemalla kuvia räpsiessä joku enemmän tai vähemmän random mies halusi, että mie otan hänestäkin kuvia (mikä nähtävyys hänkin oli hehe). Otetut kuvat vielä piti näyttää sille, ennen kuin se oli tyytyväinen. Pelättiin vähän, että lähteekö kameraparkani vieraisiin käsiin (mistä sitä vieraista ihmisistä ikinä tietää...), mutta tämä mies käski vain lisätä kuvan alakulmaan HSL:n logon sekä kirjoittaa "metro toimii". Kuulemma ne olisi pitänyt säästää, mutta poistin ne aika pikimiten. :__DD Saatiin myös Caron kanssa jäätävät naurut tapahtuneesta. XDD Enkä vieläkään suunnitellut aloittaa osa-aikaisen metrovalokuvaajan hommaa dfghjk ! >DD
Lauantaina käytiin vuokraamassa kaksi leffaa, Ted ja Diktaattori. Meillä oli siis leffailta. (: Sattui vielä niin, että molemmat leffat olivat hyviä, ainakin jos miulta kysytään. 8)
Sunnuntaina lähdinkin jo kotia kohti. Junamatka takaisin tänne Keski-Suomeen meni hyvin.

Pakko vielä toistaa itseäni tähän loppuun, - mukava reissu kyllä oli ! :3 Aika meni vain ihan liian nopeasti yyh. D:

Ja nyt miulla onkin vielä viikon hiitoloma aah. ♥

Nyt kiitos lukijoille. (:

2013/02/19

Lomafiilistelyä


Celldwellerin musiikki miusta yksinkertaisesti mahtavaa, siksi halusinkin jakaa tämän biisin teidän kanssa. 8)

Kävin eilen pitkästä aikaa keskustassa. Ihan kunnolla, enkä vain pyörähtämässä. Viime kerrasta onkin aikaa, sillä miun käynnit keskustassa ovat yleensä luokkaa bussinvaihto tai muuten jonkinlainen ohikulkeminen.
Kävin kirjastossa, tarkoituksena oli etsiä jotain kivaa lukemista lomalle. Nyt kun olisi aikaa ja energiaa lukea jotain muutakin kuin tylsiä koulukirjoja. No, en löytänyt loppujen lopuksi mitään etsimääni. Tai oikeastaan, en osannut etsiä mitään.
 Siispä tyydyin kahteen Chi's Sweet Home -mangan pokkariin, joita en ole aiemmin lukenut. Chi's Sweet Home on ehdottomasti yksi miun suosikkimangoista. Ehkä näin kissanomistajana on helppo samaistua tarinaan. : D Anime kyseisestä sarjasta ei niinkään ole puraissut, sillä luen mieluummin ja ihastelen samalla Konami Kanatan kaunista piirrosjälkeä.

Kävin eilen kirjaston lisäksi rautatieasemalla ostamassa junaliput huomiselle ja sunnuntaille. :3


Miun hiihtoloma alkoikin jo tänään, koska lähden huomenna Helsinkiin Caron luo. Ilmoitan tässä samalla, että en kirjoita uutta postausta ennen ensi viikkoa, vaikka koneen todennäköisesti otan mukaan (riippuu siitä, jääkö laukkuun tilaa ;D).
Oikeastaan mie en ole edes ajatellut lähdön olevan näinkin lähellä ennen lippujen ostoa. : D Ilman muuta olen innoissani, on mukavaa nähdä Caro taas pitkästä aikaa. Nähtiin viimeksi marraskuussa, kun hän oli käymässä täällä Keski-Suomessa. Mutta onhan siitä jo useampi kuukausi. Kaiken lisäksi aika loppui silloin kesken, meillä olisi varmasti riittänyt puhuttavaa pidemmäksikin aikaa.
Olen tasan kerran aiemmin käynyt Helsingissä (ette naura >:c), siitä on tosin jo vuosia. Olin silloin alle kouluikäinen, ehkä noin kuusi vuotta vanha. Ainoat muistikuvat reissusta ovat, että lensin turvalleni liikkuvassa ratikassa ja Korkeasaaressa oli tiikereitä. Mitään muuta muistikuvaa kyseisestä reissusta ei ole jäänyt. Siispä nyt on oiva tilaisuus päivittää vähän muistikuvaa tuosta kaupungista. : DD
Myös tämä pidennetty hiihtoloma on erittäin jees~ Seuraavan kerran miun pitää raahautua koulun penkille vasta neljäs maaliskuuta ! (:


Oli pakko lisätä tämä vielä tähän. Karvapallon tassuja ilmeisesti palelee. D: Yksi ilta huomasin kissan makaavan patterilla mahallaan. Luulisi tuon olevan epämukava nukkumapaikka. :'D

Kiitos lukijoille~

2013/02/15

Ystävänpäivän jälkeisen päivän mietteitä


Ystävänpäivä oli ja meni.
Koulussa oli ne himskatin tanssiaiset (ja sitä ennen kaksi tuntia paritanssitykitystä liikassa), mutta selvisin hengissä päivästä. Saavutus sinänsä, sillä eilinen koulupäivä oli muutenkin vähän kurjanpuoleinen. Ensimmäsenä aamulla oli kemian koe. Lukeminen jäi rehellisesti sanottuna kokonaan aloittamatta. Ajattelin tiistai-iltana, että miulla ei olisi vielä mikään kiire avata kemian kirjaa. Siispä nökötin tietokoneen ääressä mieluummin. Keskiviikkona taas olin koulupäivän ja töiden jälkeen sen verran väsynyt, että jätin kirjan suosiolla hyllyyn. Väsytti sen verran paljon, joten opiskelu olisi ollut täysi mahdottomuus. Kuittasin asian olankohautuksella ja annoin vain olla. Ei kaikkea voi aina jaksaa.
Uskon kokeen menneen kuitenkin kohtalaisesti. Sain tehtväiin vastattua, vaikka yhden kohdalla tipuinkin kärryiltä. Vähän sama fiilis, mikä englannin kokeen kanssa oli reipas viikko takaperin. Saatiin muuten tuon enkun kokeen numerot, ja miun osalta se oli mennyt pahemmin puihin mitä osasin odottaa. Vähän pettynyt siihen joo, mutta turha tuota on jälkeenpäin vatvoa. Siitä ei ole mitään hyötyä.
Olen joka tapauksessa kiitollinen, että nyt kokeet on vähältä aikaa ohi. Seuraavan kerran mie istun koetta tekemässä vasta noin kolmen viikon päästä, yay! : D

Ystävänpäivän takia mie aloin miettimään sitä, millainen olen ystävänä, kaverina tai ihan hyvänpäiväntuttuna.
Miuhun on varmaan aika vaikea kunnolla tutustua aluksi, koska olen a) ujo, b) hiljainen, c) ehkä vähän omalaatuinen tyyppi. En keksi järkeviä puheenaiheita, keskustelu ei luista ja tunnelma on aika awkward. Hnngh.
En mie ole aina ollut tälläinen. Joskus olin pirteä, puhelias ja uusiin ihmisiin tutustuminen ei ollut kovin vaikeaa. Taidan nykyisin pelätä ihmisten päästämistä lähelle. Sen näyttäminen, että millainen on oikeasti, miten ajattelee ja millaisista asioista pitää on jotenkin vaikeaa. Olen hirvittävän varautunut, toisinaan liikaakin. Sitten, kun ajan saatossa tutustun paremmin ja ystävystyn tähän henkilöön x, niin pelkään tämän menettämistä. Ja sitä, mitä hän miusta todellisuudessa ajattelee. Olenko hyvä vai huono ihminen? Tuleeko se päivä, jolloin hän on sitä mieltä, että on parempi vain kävellä pois ja antaa olla? Ei sillä, että olisin vainhoharhainen, - ainakaan koko aikaa, mutta olen kokenut tuon liian monta kertaa. Ihmiset, joiden olen olettanut olevan _ystäviä_ eivät todellisuudessa ole kiinnostuneet olemaan miun kavereita millään tasolla ja ovat pahimmassa tapauksessa levitelleet kaikenlaista paskaa selän takana. Se tuntuu tajuttoman pahalta. Sitä alkaa väkisinkin etsiä jotain vikaa itsestään.  Tai sitten kun välimatka näin kuvainnollisesti tai fyysisesti kasvaa, niin tekstiviesteihin ei enää saa vastausta, kadulla kasvokkain kohdatessa tervehdykseen edes vaitonaista ynähdystä. Noin kärjistettyinä esimerkkeinä.
Ehkä miusta on ajan saatossa tullut vähän sisäänpäin kääntynyt ja arka sosiaalisesti.
Toisaata taas sitten kun kaverisuhde tai ystävyyssuhde toimii, niin silloin se on aivan mahtavaa. On ihanaa huomata, että joku välittää. :3 Voin sanoa, että miulla taitaa olla ympärilläni pari sellaista kaveria. Vaikka sitä ei asuisikaan samassa kaupungissa tai edes samassa maakunnassa. Ei se välimatka loppujen lopuksi haittaa.

Ystävänpäivä on vähän höpsö keksintö. Lahjan/kortin antaminen on toki kaunis ajatus, mutta ei sitä aina tarvita. Muistamisen ei tarvitse olla mitään konkreettista, kunhan yleisesti ottaen muistaa itselleen tärkeitä ihmisiä ympäri vuoden, oli sitten ystävänpäivä tai ei.

Menipä henkilökohtaiseksi. Yyh.
Nyt voisin kirjoittaa piirrustuksista vähän. Olen tietoisesti ollut hiljaa niistä, koska ainaisten keskeneräisten töiden ja uusien projektien esittely käy tylsäksi. Välillä on hyvä näyttää jotain valmistakin, eikös? Nyt miulla on siihen mahdollisuus, sillä sain yhden kauan keskeneräisenä olleen projektin valmiiksi.

Näytin viikkoja sitten täällä Viisiminuuttisessa kuvan yhdestä punaisilla lineillä työstetystä piirroksesta.

Tämä.
Kaikki lähti pari viikkoa sitten, kun väritin koneella yhtä toista piirrosta. Miuta ärsytti sen laimea varjostus, joten suunnittelin lisääväni siihen reippaasti lisää kontrastia. Napsautin puolihuomiossa Gimpin valikosta "väritä"-ikkunan auki, vaikka miun oli toki tarkoitus ottaa se "kirkkaus ja kontrasti"-ikkuna auki. Mutta kun nuo ovat ihan vierekkäin niin vahinkoja joskus sattuu. XD Mutta kuten Gimpiä käyttävät tietävätkin, "väritä"-ikkunassa oletuksena on turkoosi. Miulla siinä työssä oli tummanruskea varjostus erillisellä, joka muuttui turkoosin sävyiseksi. Ja se näytti jotenkin tajuttoman kivalta, että varjostus oli aivan eri värillä mitä "itse asia" : DD
Halusin sittemmin tehdä kokonaisen piirroksen "omituisilla" varjostuksilla. Väreillä leikkiminen on kivaa, ja joskus outoja väriyhdistelmiä on mukava kokeilla.

Siispä kehiin tuli tälläinen projekti. Anteeksi älyttömän huono kuva, en hoksannut piirtämisen innossa ottaa parempaa ruutkaappausta!

Into piirtämiseen iski kunnolla tänään, ja tein tämän loppuun. Se olikin lojunut keskeneräisenä jo hyvän tovin!
Valmis kuvahan näyttää tältä.

Linkki deviantARTiin.
"Colour Attack at 3.00am", työvälineinä Wacom Bamboo Pen A6 Wide -piirtopöytä ja kuvankäsittelyohjelmia kehissä oli kolme; Gimp, Paint Tool SAI, FireAlpaca.
Eivätkä nuo värit loppujen lopuksi hirvittävän oudoilta näytä. Miun silmään ainakaan. :'D

Nyt kiitän lukijoita. (:

2013/02/12

Lisää otsikko tähän


Laskiaistiistaita!

Nom.
Kuva on viikonlopulta, lauantailta tarkalleen ottaen. ^^
Paitevei sain koulussa tarpeekseni laskiaispullista tältä laskiaiselta. Ne pullat olivat siellä aivan jäätävän kokoisia. .__. En ole varmaan ikinä nähnyt niin isoja pullia, ihan oikeasti. Teki tiukkaa saada kokonainen syötyä, örps. XD

Viikonloppuna tuli jälleen kuvailtua rakasta kissaa.
Kattiparalla on taas vaihteeksi aivan järjetön karvanlähtöaika. Mie en voi muuta kuin ihmetellä miten pienestä lyhytkarvaisesta maatiaispallerosta yksinkertaisesti pystyy lähtemään niin paljon karvaa. Vaikka tuota kuinka paljon harjaisi, niin karvojen lähdostä ei tule loppua. Saati sitten jos otus olisi pitkäkarvainen tai kissoja olisi enemmän kuin yksi, huoh! No, en marmata asiasta enempää ja siirryn niiden kuvien pariin, sillä lemmikkien karvanlähtöaika on aivan varmasti jokaiselle kissan tai koiran omistajalle tuttua. : DD

Olen söpö vai mitä?
Pitkän valotusajan takia toinen korva jäi vähän tyhmän näköiseksi, koska Nappe tietysti heilautti sitä kesken kaiken. : DD


Hei riittää jo! >.<

Valoa kuvaustilanteessa oli naurettavan vähän, sen huomaa Napen silmistäkin (isot pupillit hehe).
Toisaalta jännää, miten ISO-arvoa nostamalla ja kameran valotuksen korjausta säätämällä kuviin tulee selvästi kirkkautta! Uusi ahaa-elämys valokuvauksen kanssa. : DD Jos en olisi koskenut säätöihin, niin suuri osa kuvista olisi ollut miltei mustia. Salmaahan miun kamerassa ei ole, ja olen sen verran peeaa, että miulla ei ole varaa ostaa erillistä salamalaitetta.
Haastetta liikkuvan kohteen kuvaamiseen (siis kissa) tuo ilman muuta se, että valotusaika kasvaa. Kissalle on niin vaikea sanoa, että pysypä nyt paikallasi, kun mie otan siusta kuvia. Tai totta kai sanoa voi, mutta tuo harvemmin älyää tai haluaa olla paikallaan. : D Vilkas kissa.
Ylimmässä kuvassa tausta hieman levoton, jokseenkin myös toisessa. Kolmannessa ja neljännessä se on miusta huomattavasti parempi. (: Gimpillä muokkasin kuvista lähinnä vain alinta, muihin lisäilin vesileimat ja aavistuksen verran lisää kontrastia.
En ole vielä löytänyt kamerasta säätöä, jolla kuvat tulisivat heti mustavalkoisiksi. Jos moista edes tuossa on, epäilen tosin. : D

Ja tähän väliin pakko sanoa, että olen edelleen tollo valokuvauksen tekniikan kanssa. Sanokaa ihmeessä, jos hämäräkuvaukseen on "oikeampi" tekniikka olemassa ! 8)
Laiskana ja saamattomana ihmisenä en ole jaksanut perehtyä asiaan tarkemmin~

Lauantain ja sunnuntain välinen yö meni pääasiassa ystävänpäiväkortteja tehdessä.



Olen kait perfektionisti, kun sain kuuden yksinkertaisen kortin kanssa vietettyä niin paljon aikaa. .__. Eikä ne edes kummoisia kortteja ole ! :'D Askartelu ei ole miun juttu, ei todellakaan.
Vielä ennen ystävänpäivää pitää käydä ostamassa kaksi tikkaria (ajattelin antaa sellaiset tuossa korttien kanssa, jee), koska en ole varma mitä nuo aiemmin ostetut tikkarit sisältävät. Kahdella kaverilla on ruoka-aine allergioita, enkä halua aiheuttaa kenellekään reissua ensiapuun ystävänpäivänä. Ehkä pahin mahdollinen tilanne mitä voisi kuvitella. XDD
Oikeastaan miun pitäsi tehdä kortteja sekä ostaa tikkareita paaaaljon enemmän, jos haluaisin muistaa kaikkia tärkeitä ihmisiä, mutta niiden toimittaminen perille olisi haasteellista. 8/

Tähän loppuun on aivan pakko leijua vähän. D:
Anteeksi kuvanlaatu, - se on sitä itseään. Matikan tunnila ei vain ollut kunnollista kameraa käden ulottuvilla. : D
Tipuin melkein penkiltä, kun sain matikan kokeen takaisin. Enkä vieläkään tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Miten tuo on ollut mahdollista sdfghjkl. Olen tähän asti ollut psska matikassa, ja olin ihan pihalla suuren osan tuon kurssin tunneista. Ihmeitä näemmä voi tapahtua~

Kiitos lukijoille. :3

2013/02/09

Counting three two one


Heipsan~


Avaan tietokoneen muistion ja alan suunnittelemaan mitä kirjoittaisin uuteen postaukseen tänne Viisiminuuttiseen. 
Apua. Taas tämä fiilis. Mmitään järkevää kirjoittamisen aihetta ei tule mieleen, pää lyö aivan tyhjää. Meinaan napauttaa muistion saman tien kiinni ja antaa vain olla. 
Kirjoitan sitten huomenna, kyllä se innostus sitten palaa.
Ehkä ei sittenkään.

Niin. Olen ollut koko viikon ajan jotenkin verbaalisesti solmussa. Yllä mainittu tilanne toistui parikin kertaa. Mutta yritän nyt rustata tänne jotain, ettei tämä blogi kuihdu pystyyn. Nyt kun vähässä ajassa lukijoiden määräkin on tuplaantunut. Kiitos siitä ! (:

Viikko on mennyt, kuten ennustinkin, aikalailla lukemisen parissa.
Tiistaina oli englannin koe ja uskon sen menneen ihan kohtalaisesti. Se tosin oli huomattavasti vaikeampi mitä odotin sekä sain todellisen blackoutin yhden tehtävän kohdalla niinkin yksinkertaisen asian kanssa kuin miten verbin kolme muotoa toimivat. Sdfghjk. Miulla on monesti yläasteen aikana englannin kokeissa käynyt vastaavaa, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että en tehnyt ala-asteella kielen eteen yhtikäs mitään. Oletin silloin, että sanat sekä kielioppi vain leijailevat päähän ilman minkäänlaista työtä. Mikä nyt tuntuu naurettavalta. Ja ottaahan se päähän, kun nyt joutuu näkemään paljon enemmän vaivaa, koska perusasiat ovat huonosti hallussa ja uusiakin pitäisi osata. Huonon perustuksen päälle on vaikea rakentaa mitään.
Tosin uskallan väittää, että ymmärrän kieltä kohtalaisen hyvin ja osaan jonkin verran kirjoittaakin ihan ymmärrettävää tekstiä. Se kielioppi vain ei suju niin hyvin kuin se voisi sujua, vaikka englanti onkin miusta muuten hieno kieli. Ja hurjan käytännöllinen !

Englannin lisäksi menneellä viikolla oli matematiikan koe. Se tuntui menneen paremmin mitä edellinen saman aineen koe. Taidan säästyä siltä, että saisin kurssiarvosanaksi seiskan. Ja jos saan, niin tiedänpähän ainakin yrittäneeni ymmärtää niitä laskukaavoja. Siispä that's OK with me. 8)

Ensi viikolla edessä on vielä ainakin kemian koe ja todennäköisesti myös maantiedon koe. Riippuu nyt siitä, miten tuo mantsan opettaja koepäivän miulle järjestää. Olen siis virallisena koepäivänä toisella puolella Suomea. Huomattavasti pidempi hiihtoloma on erittäin jees. ♥ Siitä lähempänä sitten lisää~ :3

-- Voi ää oonpa mie tyhmä. XDD Selasin yhtä matkailupäiväkirjaa tmv. tässä kirjoittamisen lomassa ja löysin tekstin, jossa kirjoittaja selitti etsivänsä kultaa metallinpaljastimella. Hän oli myös hyvin kiinnostunut tietämään, että millainen metallinpaljastin on paras. Mie tietysti menin luulemaan, että kyse on toisenlaisesta kullasta, jonka etsimiseen ei todellakaan tarvita metallinpaljastinta. Vasta tuossa tekstin lopussa hoksasin, että kyllä ne ihan siitä metallista sittenkin puhuvat. Ahahah taidan olla hieman väsynyt. :__DD

Ystävänpäivä lähestyy ja mie olen varma, että koko päivästä mahtaa tulla kamala. Ainakin nuo koulun järjestämät tanssiaiset eivät innosta. Ollenkaan. Mikä julmetun idea on järjestää pakolliset tanssiaiset, joihin pitäisi hommata itse parikin !? Plz kertokaa minulle ! Kun lukiossakaan Wanhat eivät ole pakollisia. Saati sitten peruskoulussa __ystävänpäivänä__, jolloin voisi järjestää jotain rentoa ja kivaa ohjelmaa. Saati sitten tuo parin hommaaminen, mie en sitä aio tehdä. Ja sitä paitsi, osa (erityisesti pojista köh) on niin penskan tasolla henkiseltä puolelta, että parin hommaaminen on rinnastettavissa "moi mie tykkään siusta, alax?" -ilmaisuun. Enkä halua tulla ymmärretyksi väärin.
Ehkä hoksaatte mitä ajan takaa?
Suunnittelin lintsaavani sen päivän, mutq meillä on se kemian koe silloin, joten miun pitää olla koulussa tekemässä se. En siis viitsi linstata. Muutenkin kun mie oon tunnollinen ja äärettömän tylsä suorittajaperfektionisti koulun suhteen, niin lintsaaminen ei vain... äh, tunnu järkevältä. Vaikka sitä ala-asteella harrastinkin lål. XD Mekkoa en aio kiskoa torstaina päälleni, koska en sellaista omista. Ja haluan pitää oman pienen "protestini" ohjelmaa ja toivottua pukeutumista vastaan tulemalla perusvaatteissa.
Eikä kiinnosta yhtään, että meillä on ennen tanssiaisia kaksi tuntia paritanssien harjoittelua. I'M GONNA DIE. >__<'

Piirrustuksista en tähän laita juuri mitään, koska niiden kanssa edistyminen on hmm... sanotaanko vaikka, että se on minimaalista. Keskeneräisiä projekteja tosin on _paljon_. Kirjoitan niistä lisää sitten jossain vaiheessa.

Kiitos lukijoille! (:

2013/02/02

Kirkkaita värejä ja harmaita laskukaavoja


Oho, viime postauksesta on jo miltei viikko. Olenpa ollut epäaktiivinen, anteeksi !
Suunnittelin tosin, että olisin kirjoittanut postauksen eilen illalla mutta juutuin keskustelemaan Skypeen ja unohdin siinä samalla ajankulun. Tyypillistä miulle~

Eilen alkoi koeryysis koulussa, joka on ehdottomasti kamalinta aikaa jaksosta. .___. Aineena oli äidinkieli. Mie uskon kokeen menneen ihan hyvin, sainpahan jokaiseen tehtävään vähintäänkin kunnollisen vastauksen. (:
Tässä kahden viikon sisällä on vielä englannin, matikan, mantsan ja kemian kokeet. Kiirettä pitää! Ainakin se on varmaa, että hyvin suuri osa miun vapaa-ajasta menee nenä koulukirjassa kiinni. En siis välttämättä ehdi kynänvarteen, joten uusia piirroksia tmv. tuskin tulee vähään aikaan.
Englantia tuossa tänään pänttäsinkin. Koealue tuntuu helpolta ja kielioppiasiat olivat jo entuudestaan tuttuja, joten eiköhän se hoidu kunnialla ohi. Noista muista, erityisesti matikasta, (en omista minkäänlaista matikkapäätä :C ), en ole niinkään varma.



Näpertelin eilen illalla elämäni toisen työhakemuksen. Oikeastaan tuolla kaupungin rekrytoinnissa oli manininta, että työt ovat '97 ja '96 syntyneille tarkoitettuja, mutta tuskinpa tuo loppujen lopuksi haitannee, että olen syntynyt alkuvuodesta 1998. Eli kuitenkin täyttänyt jo 15, siis periaatteessa tarpeeksi vanha. Hehe. >) Aika epävarmaahan työn saaminen on, koska pk-pohjaisille on tuolla vain sata paikkaa tarjolla. Mikä on tajuttoman vähän ottaen tämän kaupungin koon huomioon.
No, pitää toivoa parasta, että onni suosisi! Pitää yrittää etsiä muitakin paikkoja, joihin voisi laittaa hakemuksen menemään~
Niin, tavoitteena on saada ensi kesälle parin viikon mittainen pesti ja ansaita samalla hieman rahaakin. Nyt kun vihdoin ikääkin on tarpeeksi, niin on jonkin verran mahdollisuuksia saada töitä. Ja mie olen vahvasti sitä mieltä, että totta kai kannattaa yrittää, koska siinä ei häviä mitään. : D


Hän edistyy. Ehkä.
Miuta vaan ketuttaa pirusti se, että mokasin SAI:lla piirtäessä oikein kunnolla, ja onnistuin samalla kadottamaan kissaparan mahan. Hups. Tallensin väärään kuvaan väärän tason ja ää. D:
Rämpytän Ctrl + S -yhdistelmää piirtäessä _usein_, koska digitaalisen piirtämisen saralla ei ole mitään kamalampaa, kun ohjelma kaatuu kesken kaiken (jota ainakin Gimp tekee erittäin usein) ja vie samalla parin tunnin työn mennessään. Nyt vain kävi niin, että en älynnyt, että SAI tallentaa oletuksena väärään kuvaan. Asdfghj. :c

Heitänpä tähän loppuun biisin, johon rakastuin täydellisesti. 

Nyt kiitos lukijoille, - teitä on jo kuusi! :3