2013/06/24

En harrasta otsikointia

Moii.

Miulla ei ole oikeastaan nyt mitään järkevää postattavaa, mutta tulen silti selittämään. >D

Viimeisin viikko on mennyt aika vaihtelevasti. Joko lorvin kotona koko päivän tekemättä mitään tai menin pää kolmantena jalkana mm. kaupungille ostamaan junalippuja, josta hammaslääkärin kautta kotiin pesemään ikkunoita ja tamppaamaan mattoja. (y) Meinasin kirjoittaa tamppaamaan ikkunoita, hitsi. XDD 
Viikko sitten näin kahta kaveriani rippijuhlien merkeissä. Tunnelma oli aluksi vähän vaivaantunut, mutta se johtui siitä, etten tuntenut pippaloista oikeastaan ketään. Olin kuitenkin tosi otettu kutsutuksi tulemisesta, sillä en yleensä saa kutsua mihinkään. :'D
Ja oli ilman muuta kiva nähdä kavereita pitkästä aikaa!



Juhannus meni ja tuli kotona möllöttäessä. Kokolle oli suunnitelmia lähteä, mutta kun nuo itselle tutut kokkopaikat olivat kovin kaukana ja parista en ollut ikinä kuullutkaan. Enkä jaksanut ottaa niistä selvää. :'D
Innostuin pitkästä aikaa mätkimään vanhoja ja hiukan pölyisiä hyllyn perällä lojuneita PS2-pelejä. Viime kerrasta onkin aikaa, useampi kuukausi vähintäänkin. Huomasin taas etten osaa pelata ollenkaan, mutta ainakin omasta mokailusta saa mainiot naurut! : D Jak and Daxter -pelisarjan ykkösosa on ollut ahkerassa pelauksessa.



Mutta niin. Kirjoitan tätä postausta Suomen kesäisestä pääkaupungista. Toisin sanoen en ole kotona. Tulin Helsinkiin tänään ja olen perjantaihin asti, joten epäilen etten ehdi enempää postailemaan ennen viikonloppua tai ensi viikkoa.

Kiitos lukijoille~

2013/06/19

Kissakulman tallin kakkosleiri 10 - 14.6.2013

Ratsastusleirpostaus tulee tässä! Pituutta tällä on kyllä niin paljon, että oksat ja männynkävyt pois. En pakota lukemaan, ellet halua lukea pitkää postausta aiheena hevoset.

Sunnuntai 9.6.2013

Klo 19:00 - "Bussissa. Bussissa, jonka tuulilasissa lukee express. Matkakeskukselta lähti samaan suuntaan toinen mokoma, mutta se taisi olla pikavuoro. En tiedä mitä
eroa pikavuorolla ja expressillä on. Tosin sen opin, että tämä ei mene Lahteen. Se ei kosketa minua. Jonkinlainen ilon ja jännityksen tunne velloo vatsanpohjalla.
Kuhmoinen, Kissakulma ja hevoset, täältä tullaan."

 Bussimatka meni nopeammin mitä ikinä osasin odottaa. Kuuntelin koko matkan musiikkia ja katselin kesäisiä maisemia. Miuta hirvitti aluksi, osaanko jäädä oikealla pysäkillä pois ja löydänkö minua hakemaan tulleen Lean, mutta kaikki kävi hyvin näppärästi. Oikea pysäkki löytyi - Neste Oilin pihaan ei ole vaikea jäädä -, ja Lea oli melkein saman tien nappaamassa miut kyytiin. 
Matkaa Kuhmoisten "keskustasta" (kyllä vain, erittäin pieni paikka kyseessä, joten ei sitä kovin keskustaksi voi kutsua) tallille ei ollut paljon. Seitsemisen minuuttia autolla ehkäpä. 
Hevosia ei sunnuntai-iltana näkynyt kummemmin, sillä olin viimeinen leirille saapuneista, ja muut olivat
hakeneet jo hevoset tallille. Iltapalalla syötiin leipää ja juotiin mehua. Samalla käytiin myös ratsastajien tasoa jonkin verran läpi. Olin aivan ulalla uusista nimistä, enkä ensimmäisen illan jälkeen muistanut kuin Ellan ja Sannin. Heihin olin tosin tutustunut sähköpostien välityksellä jo etukäteen.
"Ehdoton" hiljaisuus leirillä oli kello 22.00, mutta ei kukaan jaksanut välittää tästä säännöstä ehdottoman tarkasti. Alakerrasta kuului pari varoittavaa komennusta hiljaisuutta koskien, mutta ei meille sen kummemmin tultu valittamaan, onneksi.

Iita ja Pilvi.

Maanantai 10.6.2013

Leirillä oli joka päivä aamiainen kello 8.00, joten laitoin kännykkään herätyksen varttia aikaisemmaksi, että ehtisin pukeutua ja pestä hampaat ensin. Heräsin kuitenkin ensimmäisenä aamuna 7.30 ilman mitään ongelmia pirteänä kuin peipponen olemattomista yöunista huolimatta. Nukkuminen jäi vähäiseksi, sillä yöllä oli hirvittävän kuuma sekä ikkunasta sisälle lentänyt hyttysparvi inisi koko ajan korvan juuressa tai suunnitteli syövänsä miut yöpalaksi. Hyi. Olisi varmaankin pitänyt laittaa hyttyskarkotetta yöksi, jotta olisi saanut nukkua rauhassa !
Leiriporukkamme valui innokkaana ratsastuskamppeet niskaan vedettynä yläkerran majoitustiloista alakerran pitkän tuvan pöydän ääreen syömään aamupalaa.
Aamiaisen jälkeen kuulimme Lealta ensimmäisten tuntien ratsut. Olin kakkosryhmässä ja ratsuksi tuli punaruunikko suomenhevostamma Myrskypilvi, tutummin Pilvi. Hevonen ei kuulemma ollut Kissakulman vakituisia ratsuja, vaan tämän kesän töissä oleva kesäduunari.
Tamman oli määrä olla myös ykkösryhmän tunnilla, jolloin selässä keikkuisi Anna. Lähdimme siis yhdessä hakemaan Pilviä tarhasta. 
Suokkitammalla oli vetopaniikki, eli hevosta ei saanut sitoa hoitopuomiin kiinni. Meitä edeltävällä leirillä Pilvi oli hermostunut useamman kerran hajottaen pari riimua ja muutaman riimunnarunkin, joten päätimme yksissä tuumin, että pitäisin hevosta kiinni sillä aikaa kun Anna hoitaa tämän ratsastuskuntoon. 
Pilvi oli tosi kiltti ja seisoi rauhallisesti paikallaan, kun se huomasi, ettei kukaan aikonut sitoa sitä mihinkään kiinni. Kaikki ykkösryhmäläiset saivat pian hevosensa valmiiksi, hoitamisessa ei mennyt kovinkaan kauan. 

Skari ottaa rennosti. : D
Menimme kentälle, kakkosryhmän ratsastajat auttoivat ykköset selkään ja valuivat sen jälkeen kentän laidalle seuraamaan tuntia. Annan tunti näytti menevän oikein hyvin. 
Muiden ratsastukseen en juurikaan kiinnittänyt huomiota - lukuun ottamatta tammoista aivan liian kiinnostunutta Ankur-ruunaa ja tämän ratsastajaa. Ruunalla oli selvästikin muut hommat mielessä, kuin tunnilla siivosti meneminen.
Ykkösten tunti meni nopeasti, jonka jälkeen tuli minun vuoroni kiivetä Pilvin selkään. Tunnin pääaiheena olivat siirtymiset. Pilvi oli mukava ratsastaa, tykkäsin, vaikka laukka oli hieman hakusessa. Tamma ei kuulemma muutenkaan nosta herkästi laukkaa, ja minä en osannut heti pyytää sitä oikein. 
Keskittymistä vaikeutti myös Ankur. Oikeasti hnngh, tuo koni on ruunattu neljä tai viisi vuotta sitten, mutta silti se luulee, että tammoja voi ruveta astumaan kesken tunnin! Ankur iski pari kertaa silmänsä Pilviin, eikä ruunan ratsastaja saanut allaan olevaa hevosta hallintaan, koska Ankurilla ei voitu käyttää kuolaimia sillä tunnilla. Pelkällä riimulla ohjaaminen on huomattavasti vaikeampaa, uskoisin ainakin niin. 
Sainkin pari kertaa laukata puutteessa olevaa hevosta Pilvillä karkuun, kun ratsastuksen opettajan neuvo
tilanteissa oli "Pilvi pois alta !!". Enkä sitten keksinyt parempaakaan pelastusta tilanteeseen, fuq.
Tunnin jälkeen hoidettiin hevoset ja vietiin ne tarhaan. Putsailtiin harjoja, pyörittiin pihalla kunnes alkoi sataa.
Sisällä pääsimme melkein suoraan ruokapöytään ja ahdoimme mahamme täyteen jauhelihakastiketta ja spagettia. Nom. :3

Eukka!
Ruoan jälkeen oli päivän toisten ratsastustuntien vuoro. "Jaoimme" taas Annan kanssa saman ratsun. Hän ekalla tunnilla ja mie tokalla. Hevosena oli punarautias suomenhevosruuna Eugen "Eukka". Eukka-parkaa kutitti valtavasti harjatessa, ja pelkäsimmekin, että koko hoitopuomi tupsahtaa nurin maahan Eukan voimakkaan hankauksen vuoksi. XD Puomi pysyi kuitenkin pystyssä! 
Anna hävisi hevosen kanssa tunnille. Mie jäin auttelemaan muiden kakkosryhmäläisten ratsujen kuntoon laitossa, sillä omani oli jo valmiina, enkä halunnut lojua toimettomana kentän laidalla. Autoin Marikaa palleromaisen Iita-vuonistamman kanssa. 
Meidän kakkosryhmäläisten tunti alkoi melko pian. Tunnin aiheena oli laukannoston harjoittelu, - kuinka tehdä se entistä sulavammin, helpommin pienillä avuilla ja luontevasti. Taisin ottaa pienen askeleen tämän
asian kanssa tunnin aikana eteenpäin, vaikka tekemistä laukannostojen harjoittelussa riittääkin. Ja sitä paitsi oppimaanhan mie tuonne meninkin.
Eukka oli huippu. Ruuna innostui tunnin tehtävistä paljonkin ja toimi erittäin pienillä avuilla. Viihdyin selässä ja miulla oli muutenkin kiva tunti!

Bisse.
Tunnin jälkeen hoitopaikalla pestiin kauramoottoreita, sillä osa niistä oli melkoisen hikisiä. Maanantai oli säältäänkin lämmin päivä, joten en yhtään ihmettele, jos hevosista tuntui mahtavalta saada viileää vettä päälleen. Osa leiriporukasta halusi myös viileään veteen, ja hakikin uimakamppeet talon yläkerrasta. Itse en järveen suostunut, koska uiminen on hrrryääsd no en tykkää.
Rannalta pöllähdimme suoraan ruokapöytään. Syötiin lihaperunasoselaatikkoa. Ruoan jälkeen meillä oli (käytännön) teoriaa, joka oli ainoa teoriantunti koko yleisleirimme aikana. Putsasin Pilvin suitset ja satulan. Varusteita pestessä ukkonen alkoi jyristä ja ripsiä vettä, joten hoidimme hommat vikkelästi, koska kenenkään suunnitelmissa ei ollut kastua ulkona sateessa. 
Kastuin tosin hetken päästä suihkussa. Majoitustilojen suihku oli aivan omaa luokkaansa, sieltä ei maanantaina tullut lämmintä vettä ja välillä vedentulo loppui miltei kokonaan.
Maanantai-ilta kului leffan parissa, katsottiin Sex and the City - Sinkkuelämää.

Tiistai 11.6.2013

Nukuin yöllä erittäin hyvin ja sikeästi verrattuna edelliseen yöhön. Aamiainen oli katettuna alakerrassa jälleen kello kahdeksaksi. 
Hevosten jaon aikana sain kuulla, että menisin Elaisa-tammalla. Ellu on rodultaan trakehner ja väriltään tummanruunikko. Kata menisi ennen miuta tammalla ykkösten tunnilla. Hoidimme hevosen yhdessä.
Kenenkään selkään ei laitettu satulaa, sillä ensimmäisen tunnin aiheena oli ilman satulaa ratsastaminen. Ellun selkä on ikävä istua ilman satulaa ison sään ja "terävän" selän takia, joten hevosen selkään haettiin paksu huopa, jonka tarkoitus oli hieman lisätä istumamukavuutta.
Ykkösten tunti alkoi ja me kakkoset jäätiin kentän laidalle katsomaan muiden ratsastusta. Ensimmäisellä tunnilla selästä valahti alas kolme ihmistä. Ellun huopakin
tippui selästä tunnin aikana pari kertaa.
Tunsin itsekin oloni aika huteraksi selässä. Kaiken lisäksi Ellu on myös aika korkea hevonen, säkää 165cm. Pysyin kuitenkin koko tunnin selässä, vaikka tasapaino oli paikka paikoin hukassa. Uskalsin jopa ottaa pari laukka-askelta ilman satulaa. Se oli uutta, sillä olin aiemmin vain mennyt käyntiä ja pieniä ravipätkiä ilman penkkiä.
Pääsin siis kokeilemaan jotain aivan uutta, wihii. Ellun huopa tipahti pari kertaa alas tunnilla. Sain huomata, kuinka ilkeä sen selkä on istua ravissa. Kuin yrittäisi nököttää pomppivan harjanvarren päällä! Mutta minkäs hevonen sille mahtaa. Tamma oli muuten mukava ratsastaa, tykkäsin. (:

Iita !
Hevosten hoitamisen ja tarhoihin viemisen jälkeen menimme yläkertaan. Aloimme katsoa yhtä leffaa, mutta melkein saman tien piti mennä syömään alas. Ruokana oli jauhelihakeittoa. Sen lisäksi tarjolla oli lämpimiä sämpylöitä, jotka olivat oikein hyviä.
Ruuan jälkeen jatkettiin tämän leffan, Ski School kakkosen, katsomista. Koko leffa oli jokseenkin kummallinen. Kansien perusteella mieleen tuli enemmänkin pornoleffa, kuin mikään laskettelukomedia. Koomista oli myös leffan ikärajaluokittelu, kaikissa muissa kohdissa leffan ikärajaksi oli laitettu K15, mutta suomen kielisen tekstin kohdalla luki K3. Okei mitä. XD Leffa itsessään oli hölmö ja huono, mutta sen katsominen leiriporukan kanssa oli mukavaa.
Leffahetken jälkeen osa porukasta lähti hoitamaan tallin shettiksiä; Toukkaa, Nilkkiä, Papua, Mistiä ja Lissua
Seuraava ratsastustunti olisi vasta päivällisen jälkeen, leirin "peruspäiväohjelmaa" noudattaen. Maanantaina tunti oli ollut poikkeuksellisesti jo lounaan jälkeen, sillä Lea ei kuulemma olisi ehtinyt pitää tuntia
meille illalla.
En lähtenyt hoitamaan shettiksiä, vaan jäin parin muun tyypin kanssa katsomaan toista leffaa sekä lepuuttamaan ratsastuksen kipeyttämiä lihaksia (sen siitä saa, kun ratsastaa paljon yllättäen!). Hieman ernufiilis, sillä näin Wall-E:n ensimmäistä kertaa vasta tuolloin.! :'D
Osa porukasta oli hyppimässä esteitä - ilman hevosia totta kai - kentällä, kun me loputkin menimme pihalle pyörimään. Mie lähinnä palelin koko ajan ulkona ollessa.
Siellä oli _kylmä_ ja tuuli paljon. Palelemisen takia en ollut ulkona hirveän kauan, vaan tulin kirjoittamaan leiripäiväkirjaa. Oikeastaan kaikilla leireillä, joilla olen ollut, on tullut tehtyä jonkinlainen leiripäiväkirja. Niitä on mukavaa lukea jälkeenpäin! (:

Leiritätimme, Suvin, pyynnöstä miun päiviksen kansiin lisättiin myös Suvi-rimpsu, jonka teki Ella. :__D
Päiväkirjaa kirjoittaessa torkahdin vähäksi aikaa. Heräsin hölmistyneenä mikä vuorokaudenaika nyt on. Niin käy aina päikkäreiden jälkeen. Muut olivat pelaamassa pöydän ääressä "Piirrä ja arvaa" -lautapeliä. Menin siihen seuraksi, vaikka en tuhertanut yhtään mitään.
Päivällinen oli kello 17.00. Syötiin makaronilaatikkoa. Päivällisen jälkeen kaikki menivät ylös vaihtamaan ratsastuskamppeet ylleen illan ratsastustuntia varten. Sain hevosjaossa Solidago D:n, punaruunikko ruuna, jonka tallinväki tuntee paremmin nimellä Bisse. Hevosen lempinimi on huvittanut miuta heti alusta lähtien, haha. : DD En muista menikö joku muu Bissellä ykkösten tunnilla ennen minua.
Kun hevoset oli haettu tallipihan hoitopaikalle, alkoi tapahtua kaikenlaista suunnittelematonta. Aluksi shettisjengi karkasi tahrastaan ja paineli pelloille. Itse huomasin vain muutaman mustavalkoisen pienen otuksen häviävän pihan poikki, enkä sännännyt niiden perään sillä punaisella minuutilla, sillä rapsutin Pähkinä-tamman päätä. Tamma on nuori, joka alkoi pyöriä ja hyöriä hoitopaikalla, ellei joku katsonut sen perään. Hevosen ratsastaja, Ella, oli lähtenyt hakemaan tämän varusteita.
Jäin Pähkinän seuraksi pidemmäksikin aikaa, kun Ella lähti shettisten perään. Monet muut leiriläiset hänen lisäkseen lähtivät ottamaan kiinni karkulaisia, joten meitä jäi vain muutama katsomaan hoitopaikalla olevien hevosten perään, etteivät nämä hermostuisi yksinään.
En osaa yhtään sanoa, kuinka kauan karkulaisten kiinni ottamisessa meni. Kaikki karanneet ponit saatiin kuitenkin kiinni ja takaisin tarhoihin ilman jäätävän kokoisia ongelmia. 

Kissakulman Pääsky.
Sitten alkoi taas tapahtua. Tällä kertaa vauhdissa eivät olleet shettikset.
Ella oli juuri saanut satuloitua Pähkinän ja oli laittamassa tälle suitsia, kun hevosen tarhakaveri Pääsky hermostui. Kukaan ei ehtinyt sanoa edes "kissa", kun Pääsky ja Pähkinä olivat irti. Pähkinän satula kiepsahti vatsan alle, jalustimet kilisivät paukuttaen hevosen jalkoja. Kaksikko laukkaili pukitellen ympäriinsä
tallinpihalla ja viereisellä pellolla, eikä niiden suunnitelmissa ollut väistää ihmisiä. Minäkin olin vähällä jäädä yhdessä vaiheessa hevosen yliajamaksi. :c
Karkulaiset saatiin jonkin ajan päästä kiinni. Molemmat olivat ehjiä ja Pähkinän satulakin oli vielä kunnossa. Ykköset pääsivät tunnilleen, jonka jälkeen oli meidän vuoro päästä ratsaille. Tunnin aiheena oli pohkeenväistö. Taas uusi asia miulle. En ollut ikinä aiemmin kokeillut pohkeenväistöä! Tajusin jollain tapaa jutun jujun.
Bisse oli ihana. Ruuna on todella herkkä ratsastaa. Sellainen hevonen, jota pitää ratsastaa istunnalla sekä pohkeilla ja jättää käsien käyttö miltei nollaan.
Iltapalalla oli raparperipiirakkaa ja vaniljakastiketta. Menin melkein saman tien sänkyyn ja nukahdin muiden kertoessa kauhutarinoita, jotka eivät olleet yhtään pelottavia. >)

Keskiviikko 12.6.2013

Heräisin kello 7.40 aamulla. Viisi minuuttia ennen herätyksen soimista. Aamupalalla söin leipää, jonka jälkeen kävin ylhäällä pesemässä vielä hampaat. 
Yhdistetty suihku ja vessa olivat olleet koko ajan varattuna ennen aamiaista. Toiselta kantilta ajatellen sen kyllä ymmärtää, kun koko leiri hoitaa aamurutiineitaan yhtä aikaa.
Ulkona satoi vettä. Sää ei ollut muutenkaan paras mahdollinen, mutta emme antaneet sen masentaa, sillä hevosia piti lähteä hakemaan tarhoista ja alkaa laittaa tunneille valmiiksi. 
Hevosjaossa sain Pilvi-suokin. Sama hevonen, jolla menin leirin ensimmäisellä tunnilla. Ella menisi ennen miuta tammalla ykkösten tunnilla. 
Vuorottelimme hoitaessa hoitajan ja kiinnipitäjän roolia, sillä Pilviähän ei saanut sitoa kiinni. Tuntien perusvarustuksesta poiketen hevoset saivat jalkoihinsa myös suojat, koska menisimme tunnilla puomeja.
Vesisade jatkui koko hoitamisen ajan, mutta kentälle mennessä sade laantui. 
Sillä hetkellä toimettomat kakkoset saivat tehtäväkseen siirtää kentän olevat estetolpat pois tieltä. Tolpat olivat huomattavasti painavampia verrattuna tallin muovisiin estepuomeihin. Kentän järjestelyhomman valmistuttua me kakkoset mentiin kentän laidalle hyttysten syötäväksi. Olisimme varmaankin menneet sisälle, jos olisi edelleen satanut. Onneksi ei.

Emppu-koira.
Oma tuntini alkoi melko pian. Tunnilla mentiin erilaisia puomitehtäviä. Puomeja oli välillä kentän pitkillä sivuilla, kiemuraurilla ja milloin missäkin. Harjoiteltiin myös kevyttä istuntaa, ja tajusin olemattoman tasapainoni siinä asennossa. Kyllä se siitä, pitää vain harjoitella! : D Loppujen lopuksi tykkäsin tunnista. 
Pilvi on jotenkin tosi hieno suomiputte, harmi ettei hevonen ole Kissakulman vakituisia hevosia. ;__; Laukannostot onnistuivat hurjan luontevasti verrattuna maanantain ensimmäiseen tuntiin. Osasin nyt varmaan pyytää selkeämmin ja valmistella noston oikein. Muutenkin tunnista jäi sellainen fiilis, että sain paikka paikoin hevosen toimimaan näppärästi. En tiedä, oliko Lea (siis ratsastuksen opettaja jos tämä on jäänyt jollekin epäselväksi) samaa mieltä, mutta itselle jäi kiva fiilis.

Klo 14:07 - Lojun valkoisen kerrossängyn alimmalla punkalla musiikkia kuunnellen. Kuuntelin musiikkia viimeksi sunnuntaina, herranjestas. Äsken käytiin Marikan kanssa
leikkimässä ponipaparazzeja. Sain muutamia hyviä kuvia. Luulen ainakin niin. Kameran näytöltä tuijotellessa on vaikea sanoa mitään. Ulkona paistaa aurinko - ainakin
yrittää, mutta vettäkin tuli hieman. Sulloin kameran hupparin taskuun sateelta suojaan. Se ei saa kastua yhtään. Pitäisi varmaan yrittää ottaa ratsastuskuvia jossain
välissä, sillä kamerani muistikortilla on vain tarhakuvia ja muka taiteellisia tallikuvia. Toisaalta, ratsastamaanhan tänne tulin. Ja ratsastaa olen saanutkin. Takamus
ja jalat ovat todella hellänä.

Ennen ruokaa (tai ruoan jälkeen, muistikatkos) Kake ja Bisse järjestivät hieman omaa ohjelmaa. Hevoset karkasivat, mutta ne eivät menneet thank goddess kauas ja antoivat itsensä melko helposti kiinni. Ehkä hevoset, tai anteeksi - Kake on risteysponi - halusivat vain pyörähtää omatoimisesti tallipihalla.
Lounaaksi keskiviikkona oli nakkikeittoa. Koska lounaan jälkeen meillä oli vapaa-aikaa useampi tunti aina päivälliseen asti, päätimme lähteä rannalle. Osa porukasta ui, osa otti kuvia. Yllättäen kuuluin tuohon kuvaajapoppooseen. Ella otti kuvia Annan kameralla, mie omallani. Meidän oli tarkoitus ottaa kuvia muista, kun nämä
hyppivät laiturilta alas veteen. Niistä tulikin erittäin tyylikkäitä ! >D

Molskis.
Mikäli joku leiriläisistä haluaa kuvat itselleen, tulkoon nykäisemään hihasta. En (tietenkään) tule julkaisemaan noita missään, koska jos itsestäni moinen kuva otettaisiin ja läntättäisiin vaikkapa naamakirjaan, niin olisin valmis listimään sen onnettoman julkaisijan saman tien. >:c
Päivällisellä saatiin lihapullia ja perunamuusia. Sitten oli jälleen aika vaihtaa ratsastuskamppeet päälle ja lähteä hoitamaan hevosia illan tunneille. Kaikki arvelivat, että tiedossa on leikkitunti, kun kuulimme, ettei hevosille saisi laittaa satuloita. 
Menin taas Bissellä kakkosten tunnilla. Tunti ei varsinainen leikkitunti ollut, mutta menimme joitakin leikkejä tunnilla. Muun muassa "peiliä" vähän erilaisilla säännöillä ja paalinarun ryöstöä. Papu-shettis päihitti kaikki isot hevoset aivan 6-1, mutta se ei haitannut. Tunnilla oli kuitenkin mukavaa! (:
Hevosten hoidon ja tarhoihin viennin jälkeen menin suorilla ylös suihkuun. Riemukseni huomasin sieltä tulevan jopa lämmintä vettä! Tämä olikin uutta verrattuna aiempaan, sillä olin koko leirin ajan joutunut käymään kylmissä suihkuissa. XD Ainoana miinuksena veden tulo loppui pari kertaa kesken kaiken. No, ei aina voi voittaa.
Myöhemmin meillä oli iltapala, jolla saimme lämmintä kauraomenapaistosta. Se oli ihanaa. *3* Illalla osa innostui vielä pelaamaan Imago-lautapeliä.

Torstai 13.6.2013

Heräsin taas samalla tavalla kuin keskiviikkoaamuna, viisi minuuttia ennen herätyksen soimista! Söin leipää ja kuivaa mysliä aamiaisella. En tykkää myslistä ja mansikkajogurtista sekaisin, joten söin sitä mieluummin kuivana. :'D
Lea jakoi hevoset. Meillä olisi tulossa estetunti. Ratsuksi sain Ellun, jolla Marika ratsastaisi ennen minua. Hoidimme tamman valmiiksi tämän seisoessa kiltisti paikallaan. Ellulla vain on tapana nostaa päänsä suitsiessa korkealle, mutta se ei ollut ongelma. Miehän olen sen päälle sataseitsemänkymmentä, ja varpaille noustessa
yllän aika ylös. Jotain hyötyä pituudesta! Hevosen suitsiminen sujui siis melko hyvin. 8)
Autoin kentällä Marikan selkään ja menin katsomaan tuntia. Yritin olla välittämättä päässä olevasta kivusta. Miulla on joskus sellaisia "haamupäänsärkyjä", jotka menevät itsestään melko pian ohi, eivätkä pahene migreenikohtaukseksi. Sen takia oletin nytkin kivun menevän itsestään ohi. No, sepä ei mennytkään, vaan voimistui koko ajan. 

Our Tattletate "Tate".
Ykkösten tunnin loppuvaiheilla oli pakko sanoa, etten pysty tulemaan tunnille päänsäryn vuoksi. Yleensä aurallisena tuleva migreenikohtaus ja estetunti eivät ole ehkä se fiksuin yhdistelmä, tycker jag. Menin saman tien ylös ottamaan lääkkeen ja lepäämään.
En ole yhtään varma, kuinka kauan nukuin. Herätessä olo oli edelleen huono, mutta pahin oli mennyt ohi. Meillä oli melkein heti lounas. Tällä kertaa tarjolla oli risottoa. :3
Ruoan jälkeen lojuttiin ylhäällä tekemättä mitään erikoista. Toisaalta meillä ei ollutkaan kamalasti vapaa-aikaa ennen seuraavaa tuntia. Päivän toiset ratsastustunnit oli siirretty hieman aikaisemmaksi, koska illalla oli tiedossa rento illanvietto rantasaunalla.
Lähdettiin puoli kolmen maissa hoitamaan hevosia. Hevosia jaettaessa sain Bissen. Tunnilla mentäisiin kuulemma maastoon ratsastamaan. Olin innoissani, maastossa ratsastaminen on miusta kaikista parasta, mitä ratsastaessa voi ikinä tehdäkään. Niin ja tietysti, enhän ollut päässyt vielä ratsaille sinä päivänä, koska himskatin migreeni. >:c 
Miun ei myöskään tarvinnut odottaa maastotunnin alkamista kovin kauan, sillä pääsin ensimmäisen ryhmän kanssa maastoon.
Nousimme ratsaille tallin pihalla. Olin osastossa kolmas Bissen kanssa. Ennen miuta ratsastivat tietysti vetäjänä toiminut ratsastuksenopettaja, joka ratsasti Ankur-ruunalla. Tismalleen miun ja Bissen edessä, osastossa toisena, meni Marika Vinskityttö-nimisellä tammalla. Tuttavallisemmin ihan vain Suokki.
Maastotunti meni älyttömän nopeasti. Tuntui, että olisimme vain pyörähtäneet tallin takana, vaikka todellisuudessa maasto kesti ~tunnin verran. Bisse olisi halunnut mennä paljon lujempaa koko matkan, joten sitä taisi hieman ärsyttää hissukseen menevä osaston kärki. Hevosen menohalut huomasi varsinkin laukkamäen kohdalla, se olisi halunnut päästellä puolet lujempaa mitä muut. Ruunaa oli kuitenkin helppo pidellä, eikä se yrittänyt änkeä väkisin ohi osastosta.
Miusta oli hurjan ihanaa ratsastella läpi kesäisten maisemien pitkin todella hiljaisia hiekkateitä. Sää oli maaston aikana ihana. Nautin koko reissusta täysin siemauksin. Pienen miinuksen kuvaan toivat paarmat, jotka olivat koko ajan Bissen kimpussa. Yksi paarma puri miutakin jalasta ratsastushousun läpi jättäen jälkeensä kipeän puremajäljen. :c

Muka taiteellinen kuvaussessio osa 23458.
Tallille palattua (mikä tapahtui ihan liian pian, voi surkeus) luovutin Bissen seuraavan tunnin ratsastajalle, Sonjalle, joka kiipesi innolla satulaan. Pian koko osasto hävisi taas mäen taakse pölyistä hiekkatietä pitkin.
Meillä muilla ei ollut sillä hetkellä ihmeempää tekemistä, joten menimme trampoliinille. Fanni (tai Fanny, en ole aivan varma hänen nimensä kirjoitusasusta), joka on omistajien kolmevuotias tytär, tuli meidän seuraksi. Hän oli ollut koko leirin ajan meidän porukan mukana, juoksennellut ympäriinsä leikkiessään hevosta tai käynyt jonkun karkkipussilla nappaamassa muutaman karkin. 
Lojumme trampalla nauttien kesästä jonkin aikaa, ennen kuin menimme ylös. Muut tulivat melkein saman tien, joten menimme syömään alakerran tupaan välipalaa. Ruoka myöhästyisi, sillä söisimme vasta rantasaunalla. Lähdettiin siinä melkein saman tien kävelemään se parin sadan metrin matka rantasaunalle. Osa halusi uida ja saunoa, loput (kuten mie ehehee) istuivat saunan kuistilla. Maisema järvelle oli kaunis, sellainen perinteinen suomalainen järvimaisema. 


Rannalla oli vain aika kylmä. Mie palelin, vaikka olin kiskonut hupparin päälle. Marikan, Katan, Ellan ja Suvi-leiritädin kanssa haaveiltiinkin lämpimästä toppatakista muiden uidessa. Hrr, en pystyisi! 
Toinen omistajista, Jari, tuli laittamaan ruokia tarjolle ja grillaamaan makkaraa. Vähän ajan päästä saatiin
lettujakin. :3 Ja sain yhdet punaiset mehut päälleni öhöhö. Plz ei enää mehusotaa toista kertaa, kun mie olen välissä!
Me pahimmat vilukissat lähdettiin takaisin talolle rannalta aika pian ruuan jälkeen. Muut tulivat takaisin vasta myöhemmin illalla. Lea tuli kysymään toiveita
leirikisaa varten. Miulla ei ollut ketään erityistoivetta.

Perjantai 14.6.2013

Kello oli soimassa varttia ennen aamiaista. Siitä oli muodostunut jo rutiini. Heräsin kumman pirteänä jo varttia ennen kellon pärähtämistä soimaan. Aamiaispöydässä nappasin itselleni leipäpalan ja istuin muiden seuraksi syömään. 
Aamiaisen jälkeen menimme keräämään tavaroita ylhäältä. Vaikka en olekaan kaikista järjestelmällisin ihminen, olin iloinen, että olin pitänyt tavarani jokseenkin yhdessä paikassa. Tavaroiden keräilyssä ei kiitos tämän mennyt kauan! Ykkösryhmä lähti ulos hoitamaan hevosia tuntia varten. Loput jäivät yläkerran sohvalle istumaan.

Klo 08:46 - Istutaan viimeisenä aamuna yläkerran valkoisella nahkasohvalla. Ulkona on harmaata, varmaan sataa. Ensimmäinen ryhmä painui tallipihalle hoitamaan hevosia
tuntia varten ja tunnilla harjoittelemaan leirikisoja. Itse lähtisin vasta tunnin päästä hakemaan vuonispallero Iitaa tarhasta sekä valmistelemaan tammaa tunnille.
Toivottavasti ei sada...

Koska meillä ei ollut tekemistä ennen tuntia, päätimme katsoa piirrettyjä YouTubesta ihmisten kännyköillä. Tosi randomeja japsipiirrettyjä ne olivatkin, unohtamatta hienoa purkkamainosta ! En nyt tähän hätään löydä yhtä piirrettysarjaa, jota tuijoteltiin, mutta ehkä ihan hyvä niin. XDD Se oli niin jäätävän outo verrattuna noihin edellä mainittuihin.
Jonkin ajan päästä mekin lähdimme ulos hoitamaan aamutunnin ratsuja valmiiksi. Ulkona oli tosi harmaata, ja vettäkin tuli oikein reippaalla kädellä. Iitaa hoitaessa huomasin, ettei sadetakkini pitänyt vettä kunnolla. Ehdin kastua jo ennen tuntia.
Tunti ei mennyt ihan kuten parhaassa tapauksessa voisi. En saanut Iitaa heti tunnin alussa avuille niin kuin olisi pitänyt. Kaiken lisäksi olin vähän epävarma pienen esteen hyppäämisestä, mikä selittyy omalla kokemattomuudellani. Ja se, etten migreenin vuoksi ollut päässyt torstain estetunnille, ei parantanut tilannetta yhtään.

Iitan turpaturinoita. :3
Iita huomasi epäröinnin heti ja kielsi joka kerralla esteelle tullessa. Hermostuin jotenkin tilanteessa lisää, mikä ei auttanut asiaa yhtään. Loppujen lopuksi Iita kielsi taas, mutta mie jatkoin matkaani tamman paksun kaulan yli maahan asti. Selvisin säikähdyksellä putoamisesta. 
Lopputunti meni vähän plörinäksi, kun en osannut keskittyä pelkästään ratsastukseen. Toisaalta se kiehtoo ratsastuksessa - siun pitää olla koko ajan kärryillä tässä hetkessä, eikä harhailla ajatuksissa ympäriinsä.
Tunnin päättyessä olin entistä märempi, sillä vesisade vain jatkui ja jatkui. Kypärän lipasta valui norona vettä.
Hevosten hoidon sekä tarhoihin viennin jälkeen lähdettiin viemään Ankuria, Pääskyä ja Pähkinää isommalle laitumelle kauemmas tallista. Polku laitumelle oli yhtä kuravelliä ja liukas. Hevoset saatiin kuitenkin onnistuneesti laitumelle. Oli ihanaa katsoa niiden innokasta pukkilaukkakirmailua. :3 Niitä ei näyttänyt sade
haittaavan. 
Itse olin erittäin kiitollinen talolle päästyäni. Lämmintä ja kuivaa, tuntui hyvältä!
Päästiin syömään melkein saman tien. Ruokana oli kalapuikkoja, perunamuusia ja eiliseltä jäänyttä makaronisalaattia. Ruoan jälkeen keräiltiin vielä viimeisiä tavaroita yläkerran leirikämpältä. Olihan se totta kai vähän haikeaa. 

Misti ja Lissu. Päätyipä tämä kuva miun koneen taustakuvaksikin~
Lähdettiin hetken päästä taas ulos sateeseen hoitamaan hevosia leirin viimeistä tuntia, leirikisoja, varten. Jokainen meni samalla ratsulla mitä aamullakin. Itse kiipesin siis Iitan selkään toistamiseen sinä päivänä. Kentällä lämmiteltiin hevosia heti ensimmäisenä. Käyntiä, kiemuroita, voltteja, siirtymisiä raviin ja takaisin käyntiin. 
Iita tuntui jotenkin ihan erilaiselta mitä aamulla. Ratsastaminen tuntui huomattavasti helpommalta ja miellyttävämmältä. Ratsastin leirikisaradan ensimmäisenä. Se ei mennyt aivan putkeen, mutta kisat olivat leikkimieliset ja sitä paitsi, Iita oli kiva ratsastaa. Ihana pallero. :3 Radan jälkeen hyppäsin melkein heti alas satulasta. Jouduin lähtemään tunnilta aikaisemmin, koska miulla alkoi olla kohta kiire bussiasemalle. 
Hoidin Iitan reippaalla tahdilla ja vein tamman tarhaan. Kävin ylhäällä vaihtamassa märät ratsastusvaatteet kuiviin vaatteisiin, tarkistin kaikkien tavaroiden mukana olon sekä hyvästelin pari ylhäällä ollutta leirikaveria. Lea lähti melkein saman tien viemään miuta bussiasemalle. Matka tallilta Neste Oilin pysäkille tuntui hurjan lyhyeltä verrattuna siihen, miltä se tuntui silloin sunnuntaina. No jaa. Sain odottaa asemalla jonkin aikaa bussia. Onneksi siinä oli katos, niin ei tarvinnut seisoa sateessa! Melkein nukuin koko matkan kotiin, koska väsymys.

Bisse torkkuu.

Nyt tämän romaanin lopussa sanon vain, että iiiiiso kiitos kaikille leirillä olleille! Oli tosi mukava viikko.

Kiitos myös lukjoille, mikäli joku überlukija jaksoi lukea tämän kokonaan. (:

2013/06/15

Täällä taas

Moi.

Kotona taas. Ratsastusleiri loppui eilen. Kotona olin joskus seitsemän jälkeen. Kastuin keskustasta kotiin kävellessä, ihan kuin ratsastustunnit sateessa eivät olisi riittäneet sille päivälle. Nähtävästi eivät. Olin myös megapöllähtäneen näköinen, väsynyt, märkä ja vahvasti tallintuoksuinen kotiin raahautuessani, sillä lähdin bussiasemalle oikeastaan suoraan sateessa olleelta ratsastustunnilta. Kuivat vaatteet ehdin vaihtaa, mutta siinäpä se.
Mutta ei se haitannut. 8)





Miulla oli mukava yleisleiri Kissakulman tallilla Kuhmoisissa. Opin uutta ratsastamisesta sekä tutustuin uusiin ihmisiin ja hevosiin. Nauroin muun porukan mukana, olin totaalisen jumissa tuntien jälkeen, tipuin kertaalleen hevosen selästä ja nautin maalaistallin tunnelmasta. :3 Teimme myös omat sanoitukset Pullava-lauluun, mutta aiheena oli ulkonäöltään palleromainen vuonistamma Iita.

Ankur, - fyysesti ruuna, henkisesti ori.
Misti-shettis.
Teen teille pidemmän ja perusteellisemman leiripostauksen kuvilla täytettynä. Nyt en jaksa, sillä olen melkoisen väsynyt. Haluan tehdä postauksen ajatuksen kanssa.
Leirivideota en lupaa. En kuvannut videopätkiä ollenkaan. Ellan kanssa mietittiin, että mikäli hän saa lähetettyä videoklippejä miulle, niin siinä tapauksessa voin editoida jotain~
Kuvasin muutenkin yllättävän vähän koko leirin aikana. Olin varautunut useamman muistikortin kanssa, ettei tila vain loppuisi kesken. Kuitenkin yksi kortti olisi riittänyt hyvin. :'D

Huomenna sitten ohjelmassa kahden kaverin rippijuhlat. Lahjat on onneksi jo hommattu. (:

Kiitos lukijoille. 8)

2013/06/08

Hevostelemaan !


Tykkään hurjasti tästä biisistä. Jotenkin ihanan kesäinen. ♥

Huomenna. Se kauan odotettu sunnuntai. Yhdeksäs kuudetta. Hii.

Toki valaisen hihkuilun syytä, - miulla alkaa ratsastusleiri huomenna illalla. Taitaa olla viides tai kuudes leiri miulle. Sinänsä kokemusta leireilystä on ja nautin koko hommasta, mutta aina tietynlainen hölmö jännitys valtaa ennen lähtöä. Ja leirikuume pari viikkoa aikaisemmin. Oletin, että en mie nyt kuitenkaan ala intoilemaan paria viikkoa ennen, kun monesti muiden kuin "hevosaiheisten" lähtöjen kanssa en edes ole tajunnut intoilla ennen kuin vasta junassa tai bussissa. Ei se niin mennyt. Hevosleirit jaksavat yllättää.

K-S Ratsastuskeskus, 2010
K-S Ratsastuskeskus, 2010
Ensimmäisen kerran olin leirillä kuusi vuotta sitten. Olin yhdeksän, sekä osaamisen taso oli pyöreä nolla. Koko leirin neljästä vuorokaudesta mieleen on jäänyt vain se, että pääsin kokeilemaan pari laukka-askelta liinassa jo toisella ratsastustunnilla. Leiri per kesä -perinne jatkui kesään 2010 asti. Yhtenä talvena olin kans jollain hiihtolomaleirillä, mutta siitä ei ole mitään tarkempaa muistikuvaa.
Kaikista mieleenpainuvin tähän mennessä on ehdottomasti Kokkomäen tallin kesän 2009 vaellusleiri, jossa todellakin sai ratsastaa maastossa paljon ! Uskon palaavani tuolle tallille vielä joskus leireilemään, jos saisin jonkun kaverin lähtemään mukaan~

Kokkomäki, 2009
Mutta palataanpa takasin tähän huomenna alkavaan leiriin. Suuntana on Kuhmoinen ja Kissakulman talli. En ennen ole ollut aiemmin tällä tallilla, joten tuttavuus on brand new. Leiri on yleisleiri. Vähän mietityttää, kuinka pysyn satulassa, sillä viimeisimmästä ratsastuskerrasta on tähtitieteellisen kauan. Puolitoista vuotta. .__. Osaankohan mie edes mennä satulaan oikein päin... *köhköh*

Tein pakkauslistan ja kauhistuin itsekin tavaramäärää. Tuo vaikuttaa enemmänkin muuttokuormalta kuin leirivarustukselta. Ellan (bongasin leirikavereita netistä ftw!) kanssa mietittiinkin, että miten me saadaan kaikki tavarat Kuhmoisiin asti. Peräkärry, muuttoauto - tai vaikka se traktori - voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Itse taiteilen leiripaikalle bussilla. Pitää varmaan pyytää bussikuskia nakkaamaan miut Kuhmoisten kohdalla pois. Miulla ei ole harmaintakaan aavistusta a) miltä pysäkki näyttää, b) pysähtyykö bussi Kuhmoisissa, kuten pitkän matkan bussit pysähtyvät joskus pitämään taukoa johonkin "isommalle" pysäkille ja niin pois päin. No, eiköhän se tästä.

Tiistaina Kirrin Agrimarketissa käydessä mukaan tarttuivat uudet Horzen ratsastushousut ja minichapsit.

...Ingoratkaa ruma muokkaus.

Horze Active sinivalkoraidalliset kokopaikkapöksyt 35.00€ (haa sattuivat olemaan tarjouksessa !) ja Horzen Amara minicahpsit 39.00€.
Minichapseja en ole ikinä aiemmin omistanutkaan. Nuo vaikuttavat tosi hyviltä, minichapsi + ratsastuskenkä -yhdistelmä on paljon parempi, jotenkin tukevampi, kuin pelkkä ratsastussukka.
Alunperin miun piti ostaa ratsastushousut ja minicahpsit Hööksiltä, mutta niiden toimitusajat ovat ihan naurettavat. Tilaushetkellä toukokuun alussa molempia oli varastossa, mutta nuo lupasivat postittavansa tuotteet vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Ok, kiitos mutta ei kiitos sittenkään. Menevät palautukseen saman tien, - jos ikinä saapuvatkaan. En rupea odottamaan tilausta viittä viikkoa tai enempää. Onneksi olivat postiennakolla, phew!

Leirihöpinän lisäksi asian pointti oli se, että en tule pääsemään koneelle 10.6 - 14.6. Älkää kaivatko.

Kiitän lukijoita vielä toistamiseen. >)

Banneriprojekti

Hejj.



Vesisadetta ja ukkosta, vuoroin auringonpaistetta ja hellettä. Jännää, että kun tänne eksyy joku ukkospilvi, niin se ei vähällä helpotakaan. Jyrinää ja salamointia kestää tunteja.
Jännää on myös se, että aina kun tartuin jatkamaan erästä banneriprojektia, alkoi jyristä. Näin jollain tapaa maalaisena nappaan aina kaikkien sähkölaitteiden töpselit pois seinästä heti kun alkaa jyristä. En tiedä miten suuri mahdollisuus on, että ukkonen särkee sähkölaitteet, mutta tapa on tapa.
Innostuin bannerin teosta, kun näin, että Fiia toivoi blogissaan joidenkin tekevän hänelle bannereita. Itselläni ei ole bannerin teosta mitän kokemusta, jos ei lasketa tuota Viisiminuuttisen ylälaidassa killuvaa yksinkertaista härpäkettä.
Yrittänyttä ei laiteta, joten päätin kokeilla, miten bannerinteko luonnistuisi. Ensimmäinen versio meni perseelleen, kun Gimp kaatui kesken kaiken. D:


Enkä tietenkään ollut tallentanut kuvaa projektiksi. Koko homma siis hävisi kokonaan. Otti päähän, enkä viitsinyt aloittaa tekemistä sinä iltana yönä enää uudemman kerran. Päädyin pyörimään nettiin, ja löysinkin kaksi mielenkiintoista vaihtariblogia. Olen yrittänyt etsiä vaihtariblogeja, jossa suomalainen lähtee vuodeksi Ausseihin, jo pidemmän aikaa. Tuloksetta tosin. Olin siis hyvin iloinen noiden löytymisestä ja jään innolla seurailemaan~ :3
Toinen yritys päättyi paremmin. Sain jopa valmista. (y) Lopputulos ei ollut sitä mitä piti, joten olin enemmän kuin yllättynyt kun huomasin bannerin kelvanneen käyttöön. Käykää katsomassa sitä Fiian blogissa ja napsauttakaa itsenne lukijaksi. Mie ainakin tykkään kovin seurailla tuota blogia. (:

Katkaisen tähän tämän kirjoituksen ja jatkan seuraavassa postauksessa. Tämä muuten venyisi niin äärettömän pitkäksi, jos jatkaisin kirjoittamista tähän.


Kiitän lukijoita.

2013/06/04

Ai hitsi tätä hellettä


Lauantaina se sitten alkoi. Kesäloma nimittäin.
Koululla piti olla 7.50, koska kevätjuhla. Olihan se melko aikaista, sillä olen tottunut siihen, että koulu alkaa joskus 8.30 tai 9.25.
Juhla itsessään meni tosi perinteisen kaavan mukaan. Reksi piti puheen, ysit sai päättärit sekä ilman muuta veisattiin Suvivirttä ja Keski-Suomen kotiseutulaulua. Todistusten jakoa katsellessa mietittiin Nooran kanssa, että hui hirveä, ensi vuonna me ollaan noita, jotka saa päättärit. Isoja pahoja ysejä, varokaa seiskat. ;)
Juhlan jälkeen valuttiin luokkaan ja saatiin luokanvalvojalta todistukset. Omani keskiarvo oli 9.63, sehän nousi hieman ! Erityisen tyytyväinen olen englannin ja matematiikan numeroihin. Miulla ei ole ikinä ollut matikka kymppi, enkä uskonut että saan hilattua englanninkin kymppiin. Lisää yksittäisiä numeroita en tähän listaa, ellette välttämättä halua.



Ensimmäiset päivät lomasta ovat menneet vauhdilla tekemättä oikeastaan mitään. Mie oon nukkunut univelkoja pois ja vain ollut. Tuntuu ihan hyvältä, ettei listassa ole valtavaa läjää tekemistä, mitä "arkena" oli. En oikeastaan jaksaisikaan tehdä tällä tappohelteellä mitään. Lenkillekään ei jaksa lähteä.
Lämpimällä kelillä ärsyttää myös se, että huoneeni kuumuu aika reippaasti. Fiilis on jokseenkin sama, kuin saunassa istuisi. Talvella porukat antoi kommenttia aina siitä, että mie asustan jääkaapissa tai että laita hyvä ihme se patteri päälle, mutta ei palellut missään vaiheessa. :'D
Pöytätuuletin tuntuu tällä hetkellä maailman upeimmalle keksinnölle. *3*

Kyllä, miun huoneessa on noin kuuma. 

Oon kaikkea muuta kuin kuumasta säästä nauttiva ihminen. Ollenkaan kaunistelematta tai kiertelemättä - vihaan helteitä. Mieluummin olisi vaikka pakkanen.
Katson jokseenkin kummastellen rannalla rivissä lojuvia auringonottajia, jotka vain nautinnollisesti kääntävät kylkeään ruskettuakseen tasaisemmin. En ymmärrä heitä, sillä itse palan aina ja alan voida pahoin pitkään porotuksessa lojuessani. Enkä ihastele ruskettunutta ihoa mitenkään kadehtien. Saati sitten nämä ympäriinsä viilettävät kirkuvan oranssit porkkanat, jotka eivät tiedä kuinka itseruskettava toimii, mutta silti sitä pitää yrittää käyttää.
Ehkä miun ei tarvitsekaan ymmärtää kaikkea kesäihmisten fiilistelyjä. He eivät tajua miuta, kun fiilistelen kylmiä pakkaskelejä tai viileitä vesisadepäiviä. >D Ei heidän tarvitsekaan~

--No nyt työ aattelette miut joksikin kesävihaajaksi, mutta ei se sitä ole kun lämpötilat pysyy järkevissä lukemissa. XD



Mutta kiitos lukijoille. (: