2014/03/28

Kompastumisia

Tosiaan. Edellisessä postauksesa olleesta piirrustusprojektista oli tarkoitus ollut blogata jo aiemmin, mutta viimeisen viikon aikana on ollut kaikenlaista, jolla meikäläinen on saanut pääparkaansa vaivata.
Ja pää on antanut sen samalla tavalla takaisin, sillä jouduin eilen lähtemään kesken koulupäivän kotiin päänsäryn vuoksi. Harvinaista, sillä päänsärky ei ollut perinteistä migreeniä, vaan meni nukkumalla nätisti ohi. Eikä miun toimintakyky ole ollut tänään hukassa, miten se yleensä migreenikohtauksen jälkeen menee. Hyvä niin!
Verbaalinen kikkailu ei ole myöskään ottanut luonnistuakseen. Joskus sanat vain tippuvat näppikselle ajattelematta, mutta nyt tekstiä ei ole syntynyt edes ajattelemalla. Surkeus. Nyt tosin innostus kirjoittamiseen tuntuu palanneen, joten saa nähdä venähtääkö tämä postaus! : D

Tänään kauniista kevätsäästä innostuneena tuli mentyä kaupungille koulun jälkeen. Kotiin ei tehnyt mieli mennä koko iltapäiväksi. Eilen taas vaihteeksi jouduin äiteen kanssa pahalle mielipiteiden törmäyskurssille. Välillä tuntuu, että mie olen se asiallisen rationaalisesti toimiva henkilö tässä huushollissa. Mamma tuppaa polttamaan päreensä liian usein äärettömän herkästi ja heittäytymään teini-ikäisen tasolle. Lopputuloksena on mykkäkoulu, jota on parhaillaan kestänyt viikon verran. Ilman muuta helpommalla pääsisi, jos menisi saman tien selvittämään asian, mutta en halua asettua kynnysmatoksi pienissä riidoissa. On väkisinkin tullut huomattua, että tuppaan asettumaan ihmisten kynnysmatoksi tilanteessa jos toisessa, sillä kammoan riitelemistä. Maailmassa on toki paljon asioita, joita en voi sietää, mutta riitely vie yleensä kaiken pohjat. Olen melkoisen konfliktiherkkä, ja en halua joutua osalliseksi riitoihin tai kuunnella muiden riitoja. Haluan vain juosta niitä tilanteita karkuun.
Eilinen riita ei tietenkään parantanut päänsärkyä. Miulla on paha maku suussa tilanteesta edellen. Ja ärsyttää.


Tietokoneen kanssa on ollut myös enemmän kuin reippaasti kaiken sortin probleemaa. Viime sunnuntaina sain kauhulla seurata sitä, kun läppärini näytti vetävän viimeisiään. Kuulostaa varmaankin naurettavalle, mutta olen kiintynyt tähän kapistukseen sen reilun kolmen vuoden aikana, jonka tämä on miulla ollut. En edes voisi kuvitella hommaavani uutta, jos siis miulla olisi rahaa, sillä tällä vanhalla on paljon tunnearvoa.
Koko homma näytti leviävän, eikä masiina suostunut käynnistymään. Vikasietotilan kautta koneen sai käynnistymään, järjestelmän palautuspisteen kautta menemisen ja pienen ohejelmistokorjailun jälkeen tämä pelittää taas ihan normaalisti. Ehkä vielä nopeamminkin mitä ennen!
Mutta tälläinen pieni info, älkää päivittäkö näytönohjaimen ajureita, - vaikka sitä suositeltaisiinkin tehtäväksi, jos omistatte Asuksen vanhemman mallisen läppärin. Siitä ei seuraa mitään muuta kuin normaalin boottaamisen jälkeen musta näyttö, vaikka koko roskan tekisi tismalleen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
Oho, salainen tietokonenörttipuoleni tunkee tekstissä aika selvästi läpi, mutta pitipähän turista tästäkin.

Ylempään kappaleeseen palaten, kaupungilta mukaan tarttui puuttuvia osasia hiusprojektiani varten.
Miulla on nyt pidemmän aikaa (noin nelisen kuukautta) suunnitteilla ollut blondata koko hiuskuontalo ja värjätä päälle vielä räikeämpi punainen pinkillä otsiksella tehostettuna. Suurin osa tukasta tulee olemaan sellainen oikea punainen, joka ei taittaisi pinkkiin, kuten tällä hetkellä. Himskatin CrazyColor, kun tuossa sarjassa ei ole OIKEAA PUNAISTA. Vermillon red on oranssi ja Fire on pinkki. Noita kahta sekoittamalla saisi ihan kivan punaisen, mutta sekoitussuhteet olisi hankala saada joka värjäykseen tismalleen samaksi purnukoiden mielestäni hankalan muodon vuoksi. Siispä vaihdan mieluummin johonkin laadukkaampaan suoravärisarjaan.


Ostin kaupungilta kylmäpuristettua kookosöljyä ja syväpuhdistavan shampoon. Suunnitelmana on haalistaa punainen syväpuhdistavalla mahdollisimman pitkälle, jotta pääsisin vähemmällä vaalentamisella. Koska syväpuhdistava kuivattaa tukkaa, luomukookosöljy on kuulemma hyvä tuote kosteuttamiseen. Kookosöljyn sanotaan olevan myös loistava aine vaalentaessa hiusten suojaamisessa, ettei jämäkkä vetyperoksidiliuos räjäytä karvjoja aivan kamalaan kondikseen. Saa nähdä miten toimii käytännössä!
Pääsiäisenä, kun on aikaa enemmän, voisi aloittaa blondausoperaation. Siitä sitten lähempänä lisää.

Loppuun musiikkia. Japanilaista post-punkia. Addiktoiva kappale. ♥
"Lillies and Remains - This City"


Kiitos lukijoille jo toistamiseen tänään, olette ihania. :3

Oranssi auringonnousu

Koulun kuviksen tuntien rajallisuus tuli jälleen vastaan. Miulla on nyt ysillä ollut 2x 45min kuvaamataitoa viikossa, joten voitte arvata, että se ei riitä mihinkään, kun olisi tarkoitus tehdä jotain isompaa. En puhu fyysisesti isommasta työstä. Puhun sellaisesta työstä, johon olen panostanut ja keskittynyt kunnolla. Sellaisia, mitä yleensä teen kotona. Koulussa ajanpuute iskee väkisin vasten paperia jatkuvasti, joten töiden laatu on auttamatta huonompi. Tulee hieman kehno fiilis, että ei voi antaa itsestään sataa prosenttia paperille. Inhoan hutilointia ja puoliteholla menemistä.
Sain tosin luvan jatkaa yhtä työtä kotona.


Tussaus alkuvaiheessa. Luonnostelin yhdellä kuviksentunnilla tyyliteltyä hevosta välittämättä mittasuhteista, - saati eläimen realistisesta olemuksesta. Siitä ei pitänyt tulla mitään isompaa, ehkä vain väritön tussipiirros. Ajatuksena oli lähinnä, että kunahn piirsin hahmotelmaa portfoliokansion täytteeksi, kun sillä hetkellä ei ollut mitään suurempaa projektia kesken.
Luonnoksen valmistuttua olin melko tyytyväinen lopputulokseen, ja halusin jalostaa ideaa vähän pidemmälle. Nappasin A4-kokoa olevan vesiväripaperin ja istahdin luonnoksen kanssa valopöydän ääreen. Kuviksen luokassa on jopa ihka oikea valopöytä, joten ikkunakikkailua ei tarvinnut tällä kertaa harrastaa.


Tussaus valmis. Tätä oli ihana tussata. Sain jäljestä melko siistiä. Jos oikein tarkasti katsoo, siellä on muutama virhe, mutta antaa niiden elävöittää viivaa. (: Tämän jälkeen vein työn taas koululle, ja jatkoin työstämistä hieman eteenpäin siellä.


Vesivärimaalaus aloitettu. Maalasin tunnilla satulan, suitset ja satulahuovan. Kotona jatkoin eteenpäin hevosen harjan, hännän ja muiden kohtien parissa. Miulla oli heti suora visio, että haluan kaviokkaasta sinisen. Tarkemmin sanoen, ultramariinin. Kuvaan halusin tuoda lisää "tehoa" käyttämällä taustassa vastaväriä, joka sinisellä on oranssi. Kuten kaikki nämä muistammekin väriopin tunneilta! (;
Värejä ei siis missään vaiheessa tarvinnut pohtia. Ne vain tulivat ajattelematta, ikään kuin selkärangasta.


Tämän jälkeen en muistanut ottaa enää WIP-kuvia, lukuun ottamatta tätä Instagramiin läntättyä kuvaa.

Valmis työ näyttääpi tältä:

deviantARTissa.
Työvälineinä Winsor & Newton Cotman The Studio -vesivärit sekä koulun vesivärit, jotka ovat todennäköisesti merkiltään Lekolar. Sen lisäksi käytin kalligrafiakynää ja mustaa pullomustetta (Koh-i-Noor). Satulan ja suitsien valon yksityiskohdat on tehty paperiveitsellä raaputtamalla maalattu kerros paperista pois. Satulahuovan ja taustan raidan koristeluun käytin tyylilleni uskollisena glitter-geelikyniä. Paperin merkistä miulla ei ole aavistustakaan. Cansonia se ei ole, sillä pinnan tekstuuri on erilainen. Paksuus vesiväripaperissa on näin lonkalta tunnustellen jotain 200g pintaan.

Pahoittelut postauksen kuvien huonosta laadusta. Opettelin kuvaamaan täysin manuaalilla itselleni perinteisen puolimanuaalin sijaan, joten en vielä osaa säätää valotusaikaa aukon koolle aina parhaaksi mahdolliseksi. Mutta opetellaan! : D

Kiitoksia lukijoille. 8)

2014/03/20

RUSTYWHEEL



Katso YouTubessa, mikäli tuosta suoraan toistaminen ei toimi.
Speedpaint-video työn värittämisestä vesiväreillä. Tuota oli kiva maalata, vaikka kameralle maalaaminen on miulle aina vähän haasteellista. Siinä tulee väkisin luoneeksi itselleen paineita onnistumisen suhteen! Maalaaminen onnistui kuitenkin niin kuin pitikin ja olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Miulla oli suunniteltuna mukamas hienokas nimi tälle työlle, mutta kirjoitettuna se näytti vain typerälle. Miusta on jännää, miten suurin osa ideoista tuntuu päässä lähes täydellisille, - varsinkin yölliseen aikaan, mutta kun kirjoitat tai piirrät sen paperille, koko homma muuttuu tökeröksi mukataiteelliseksi aivopieruksi. Äh.

deviantARTissa.
Työvälineinä Winsor & Newton Cotman The Studio -vesivärit, kalligrafiakynä ja musta pullomuste (Koh-i-Noor). Pieniin yksityiskohtiin tein tehosteita glitter-geelikynillä, Daler-Rowneyn valkoisella guassivärillä ja paperiveitsellä. Aivan oikein, paperiveitsellä. Vesivärityöstä voi raaputtaa paperin päällimmäisen kerroksen pois maalin kuivettua, jolloin raaputettuun kohtaan jää valkoinen jälki. Miksei kyseinen tekniikka toimisi myös muilla työvälineillä toteutettujen töiden kanssa, mikäli paperi  on tarpeeksi paksua ja kestää raaputtamisen menemättä nuhruisen näköiseksi.
Työ on toteutettu Cansonin Montvall 200g -vesiväripaperille ja on kooltaan jotain A4- ja A5-paperin välimaastosta. Ehkä lähempänä A5-kokoista paperia.

Kiitän lukijoita. ^^

2014/03/14

Kuulumispäivitys

Olen blogini alkuajoista ujuttanut reippaalla kädellä postauksiin myös omia kuulumisiani piirtämisjuttujen lisäksi. Ajattelin pysyä tyylilleni uskollisena ja kertoa hieman missä mennään.
Postaus on hyvin tekstipainotteinen, kyllä, tiedän sen.

Mitä siulle kuuluu?

Vanha kuva allekirjoittaneesta, mutta menköön.
Lyhyesti sanoen, miulle kuuluu ihan hyvää. Röhnötän laiskasti kannettavan ääressä musiikkia kuunnellen. Viikonloppu pukkaa päälle. On ihana tunne, että saan ottaa rennosti koko viikonlopun, eikä tarvitse päntätä koulujuttuja. Tunnollisen oppilaan ongelma on se, että viikonloppuisinkin kaikki opiskeltavat asiat pyörivät takaraivossa, vaikka koulussa ei olisikaan.

Kaksi viikkoa sitten olleesta hiihtolomasta tuntuu olevan jo kamalan kauan. Kouluun palaaminen oli taas tuskaa. En tiedä mikä siinä on, mutta miulla menee suurin piirtein viikon verran siinä, että rytmin kääntää loma-ajalle edulliseksi, mutta sitten pitäisi palata takaisin koulurytmiin. Ugh, tiedänpähän että viikoittain vaihtuva työvuorosysteemi ei tulevaisuudessa toimisi itselläni ollenkaan. Kolmas jakso loppui tänään ja neljännen jakson lukujärjestys näyttää miusta varsin hyvälle reilusti alle kolmenkymmenen menevän viikkotuntimäärän ansiosta. Lyhyitä päiviä, joten ehkä ehtisin piirtämään arkipäivisinkin reilummin mitä tähän mennessä.
Tuntuu vaan aika absurdille asialle, että nyt alkava jakso on peruskoulun viimeinen. Noin kahden ja puolen kuukauden päästä seison päättötodistus kädessä mitä todennäköisimmin pyöritellen päässäni lausetta "tässäkö tämä nyt oli?". Olen kyllä enemmän kuin kiitollinen, että pääsen uusien haasteiden pariin uuden koulun merkeissä.
Tosiaan, tein oman yhteishaun heti loman jälkeen tiistaina. Ensimmäiseksi hakutoiveeksi laitoin Cygnaeus-lukion ja toiseksi hakutoiveeksi Sepän lukion, eli miusta tulee siis varmasti lukiolainen. Toki laitoin hakulomakkeeseen kolme muutakin koulua, mutta en koe niiden mainitsemista tarpeelliseksi. En edes miettinyt enää loppuvaiheessa kaksoistutkinnon mahdollisuutta, koska ehdin kuluttaa koulunpenkkiä vuosien ajan vielä lakin saamisen jälkeenkin. Ei kaikkea tarvitse tehdä kerralla.
Vaikka Cynkkarin keskiarvoraja on pyörinyt aina korkeana, olen oikeastaan täysin varma sisäänpääsystä. Meikäläisen yli yhdeksän puolen keskiarvolla kouluun päästään! (:

Kevään tulolla ja lisääntyvällä auringonvalolla on mitä todennäköisimmin ollut suuri vaikutus energiseen fiilikseen. Miulla on intoa tehdä koulun jälkeen muutakin kuin pakollisia velvollisuuksia tai aivot off-tilaan laittavaa dataamista.
Tänäänkin olisi tehnyt mieli kiskaista tennarit jalkaan ja viilettää lenkille kauniin kevätauringon lämmittäessä säätä. Tosin päädyin sen sijaan jäämään kotiin, sillä katupöly saa nenän ja silmät vuotamaan vesiputouksen lailla. Katupölyn lisäksi naapurissa oleva rakennustyömaan kalliomurskaamo saa koko kaupunginosan leijumaan harmaan kivipölypilven sisällä. Miusta on käsittämätöntä, miten tuohon on voitu laittaa tuollainen työmaa, jossa kalliomurskan tekemisen lisäksi räjäytellään niin että maa tärisee. On raivostuttavaa olla vaikkapa kotona, kun yllättäen kuuluu korvia raastava jyrähdys ja koko huusholli tärähtää kuin maanjäristyksen iskiessä. Mikä parasta, tätä on jatkunut jo pitkään ja jatkuu huhtikuulle, mikäli Keskisuomalaiseen on luottamista.

Piirrustusprojekteja työn alla on useampi tällä hetkellä. En edes uskalla laskea, koska niitä on PALJON. Niiden lisäksi pää tursuaa kaikenlaisia ideoita, ja eniten harmittaa, etten mitenkään pysty toteuttamaan kaikkia. Kun inspiraatioita tulee tällä vauhdilla, tuntuu, että voisi vain jäädä kotiin piirtämään ja ryhtyä täysipäiväiseksi kuvittajaksi. Todellisuudessa aivan utopistinen unelma, mutta saahan sitä aina kuvitella ja haaveilla.
Mainitsin edellisessä postauksessa, että saatan kuvata väritysvaiheen koira/susi/tmv. -työstä. Niinhän siinä sitten kävikin, että innostuin kuvaamaan ja video on tulossa.


On varsin mielenkiintoista saada kamera pysymään hyvässä asennossa kuvatessa, sillä en omista minkäänlaista kamerajalustaa. No, kekseliäisyydellä kirjapinosta ja laatikoista saa kehiteltyä jalustan, joka ajaa tehtävänsä riittävän hyvin.


Todella hieno biisi, tykkään. :3

2014/03/06

Ratashammas

Pakottava tarve päästä piirtämään jotain ja yllättävä inspiraatiopuuska.
En sanoisi olevan mitenkään yllättävää, että näiden ainesten pohjalta lähtee syntymään uusi piirrosprojekti.

Kuuntelin yhtenä perjantai-iltana musiikkia, ja eräs väärin kuultu lyriikanpätkä tarrautui korvien väliin takiaisen lailla, ja hetken päästä huomasin kehitelleeni päässäni kuvan aiheesta.
Epäilen, että miun kaltaisilla visuaalisilla kuvien kautta ajattelevilla ihmisillä ei ole lainkaan tavatonta lähteä kuvittelemaan lähes huomaamattaa kuvia erilaisista asioista. Äänimaailmoista melodioineen, sanoista merkityksineen, tekemisestä konkreettisuudessaan... Melkein mistä vain pystyy kiskaisemaan inspiraation poikineen, kun fiilis on sopiva!

Luonnostelusta miulla ei valitettavasti ole yhtään ainoaa kuvaa, mutta tussaamisesta kylläkin.


Luonnos siirrettynä lopulliselle paperille. Suurin osa yksityiskohdista kaipaa tarkentamista lyijykynän kanssa ennen musteen kanssa säheltämistä. Esimerkiksi vaikkapa tuon koiruuden turkki. Näyttää aika keskeneräiselle, vai mitä?
Btw, kyllä. Alustana on Hööksin hevostarvikekuvasto. :'D Jännää, että saan kuvaston, vaikka nimenomaan kyseisestä kaupasta ei-koskaan saapuneita ratsastushousuja tilatessa kieltäydyin kuvastosta. Ihme touhua.


Homma edistyy pikkuhiljaa. Tässä vaiheessa oikean alakulman steampunk-henkiset hammasrattaaat alkavat olla paikoillaan, mutta viivan tyylittely on niissäkin pahasti kesken.


Olisin voinut edes yrittää vähemmän vinon kuvan ottamista. (y)


Valmis! Kuten sanoinkin jo yllä, että työ on tehty vesiväripaperille (Canson Montval 200g). Tussaaminen on tehty kalligrafiakynällä ja pullomusteella (Koh-i-Noor). Sain käyttööni pieniteräisen kalligrafiakynän, joka on piirtämiseen loistavasti soveltuva. Miun pitää vain tottua käsittelemään tuota, sillä terä on paljon herkempi edeltäjäänsä verrattuna.

Tätä työtä on, yllätys yllätys, tarkoitus jatkaa eteenpäin vesiväreillä. Jos innostun, saatan napata järkkärin kaveriksi pöydänkulmalle nauhoittamaan maalausprosessia. En uskalla luvata vielä mitään, mutta katsotaan~

Kiitän lukijoita. 8)