2015/07/29

Napakka informaatio tilaus-, pyyntö- ja yhteisprojekteista

"Collapse Under The Empire - Incident"

Minulla on jo pidempään ollut suunnitteilla tehdä selkeästi info "statuksesta" piirtämisen osalta englanniksi deviantARTiin ja suomeksi tänne. Saan välillä pientä kyselyä siitä, että tekisinkö piirroksia pyynnöstä tai vaikkapa art traden kyselijän kanssa. "Mutkat suoriksi" -ajattelutapaan taipuvaisena ihmisenä voin vain linkata tämän kyselijöille sen sijaan, että kuluttaisin arvokasta aikaani vastaamalla jokaiselle pidemmän kaavan mukaan erikseen (huomatkaa riven välistä ryöppyävä sarkasmi!).

Pahoittelen lähinnä englanninkielistä terminologiaa, mutta en edes tiedä toimivia suomen kielisiä vastineita näille sanoille. Epäilen myös vahvasti, että niitä ei edes ole olemassa.

Mutta sitten ryhdikkäästi varsinaisen asian äärelle.



Tilaaja sopii piirtäjän kanssa etukäteen millaisen kuvan hän haluaa, ja piirtäjä toteuttaa sen. Kuva voi olla missä muodossa tahansa. Yleensä tilaaja päättää mitä mediaa käytetään. Vaivanpalkkana ihka oikeata rahaa. Poikkeuksena joskus deviantARTissa sivuston pojosysteemin mukaan suhteutettu palkkio (joka periaatteessa vastaa oikeaa rahaa, muttei kuitenkaan).


Yleisesti ottaen en ota vastaan tilauksia.
Tilausten ottamisessa ja toteuttamisessa on paljon enemmän mutkia matkassa omiin mielivaltaisesti toteutettaviin projekteihin verrattuna.
Ensimmäisenä ongelmana on se, etten osaa hinnoitella työtäni asiakkaan ja itseni kannalta järkevästi. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan, miten korkealle työtäni paperilla tai pikseleiden parissa pitäisi rahallisesti arvostaa. En halua tehdä työtä puoli-ilmaiseksi vajaan parin euron tuntipalkalla. Se saattaisi olla hyvin mahdollinen tuntiansio, jos otetaan esimerkiksi tälläinen A4-kokoa oleva kuva. Siihen saattaa helposti upota kymmenen tai kaksikymmentä tuntia, ellei enemmänkin. Niin tilannekohtaista. Oman työn lisäksi kuvan päälle pitäisi suhteuttaa materiaalikulut, joten A4-kokoa olevan kuvan hinnaksi saattaisi hyvin äkkiä tulla 35 eurosta ylöspäin.

Myös tilausten tekeminen voisi olla itselleni - ja varsinkin asiakkaalle - raastavaa puuhaa, sillä olen todella hidas projektieni kanssa. Saatan seisottaa keskeneräistä kuvaa hyllyssä viikkoja odotellen inspiraation palaamista.
Väkisin tekemällä jälki on aina hirveää, enkä halua joutua tappelemaan piirroksia valmiiksi naama nutturalla, jos vaikka mustaakin mustempi art block jää asumaan minuun pidemmäksi aikaa. Luovuus kun ei toimi käskien.
En kykenisi luovuttamaan sellaista työtä, johon en ole yhtään tyytyväinen. Viittaan myöntäen sen merkiksi, että minussa on perfektionistin vikaa, mutta se pitää töiden laadun tasaisena sekä puskee kehittymään harrastuksen saralla.

Myös se fakta, että tilauksia saattaisi kasaantua päällekkäin, eli sama säätö moninkertaisena päällekäin. Kiitos ei. Se pitää myös mainita, että vaikka piirränkin todella paljon, niin en silti kykene tekemään sitä 24/7. Minulla on muutakin elämää (joo-o, on!), joten en voi istua kynä kädessä joka hetkeä ollessani hereillä.

Jos koet olevasi rohkea sekä kärsivällisyyden ruumiillistuma, minulta saa kysyä tilaustöitä, mutta yleisesti ottaen en niitä tee. Edellä tulikin syitä sille.




Vapaasti kääntäen taidevaihtokauppa. Molemmat osapuolet sopivat piirtävänsä kuvan toisen luomasta hahmosta tai muuten vain toiselle sopivasta aiheesta. Joskus tarkkaan sovittua, joskus ei. Hyvin tilannekohtaista.



Kysykää ihmeessä! Tykkään kovasti art tradeista. :3
Vastaan melko varmasti myöntävästi tradepyyntöön, jos kysyjällä on mielenkiintoisia hahmoja ja muiden projektien osalta käteni eivät ole olkapäitä myöten täynnä tekemistä. Nautin suuresti muiden ihmisten luomien hahmojen piirtämisestä. On miltei kunnia päästä tökkimään toisen mielen tuotteita terävällä lyjykynällä ja vastapalveluksena saada kuva omasta hahmosta. Aina jännää ja kivaa! Vastapalveluksena saatavaa kuvaa odottaa samanlaisella mielenkiinnolla kuin pikkulapsi jouluaattoa, sillä hahmoni ovat minulle rakkaita, joten on ihanaa nähdä muiden tuotoksia niistä.




Yhteisesti toteutettu kuva. Kaksi ihmistä - tai miksei useampi - tekee yhden yhteisen kuvan. Esimerkkinä työnjaosta toinen tekee luonnoksen ja lineartin (ääriviivat), toinen viimeistelee koko komeuden värittämällä ja varjostamalla kuvan sekä ahertamalla taustan.



Saa kysyä, mutta voin varmaksi sanoa, etten suostu collabbeihin minulle täysin vieraiden ihmisten kanssa. Minun on hyvä piirtää luottavaisin mielin omaa osaani collabista, kun tiedän toisen taiteen etukäteen. Minun ei myöskään silloin tarvitse pelätä, ettei toinen osapuoli kunnioita minun työpanosta ja pilaa koko homman sooloilemalla yhteisen lopputuloksen kustannuksella.
Tässäkin toki vastaukseni riippuu siitä, millainen elämäntilanne on päällä, ja uhmaako keskeneräisten pino Empire State Buildingin korkeutta.

Käytännön syistä teen vain digitaalisen piirtämisen collabbeja, sillä silloin osallistujien fyysisellä välimatkalla ei ole merkitystä. Voimme tällöin olla vaikkapa toisella puolen planeettaa, mutta silti tehdä yhtä ja samaa kuvaa. : D




Piirtäjältä pyydetään kuvaa tietystä aiheesta, mutta hän ei saa pyytäjältä mitään palkkiota. Kiitoksen ja hyvän mielen ehkäpä.



Eieiei. Tiukka kieltävä vastaus. Ei käy, että piirtelisin pelkästä pyynnöstä. Saisin todennäköisesti paljon pyyntöjä, joita en mitenkään kykenisi tekemään valmiiksi vaikka piirtäisin kellon ympäri kynä savuten, joten kieltäydyn suoraan.
Joitakin nettigrafiikan puolen juttuja, kuten vaikkapa bannereita tai avattaria, voin harkita tekeväni, mutta en ventovieraille. Jos ollaan joskus harrastettu sananvaihtoa jossain päin internetin laajaa kenttää tai jopa kasvotusten, niin saa vapaasti kysyä minua tälläisiin projekteihin. En tosin lupaa vastaavani aina myöntävästi. : D


Siinäpä asiasta melko tyhjentävästi. Jos joku kohta jäi auki ja askarruttamaan, kysykää ihmeessä! Mikäli jonkun projektin toteutusta haluaa kysellä tarkemmin tai tarttua johonkin näistä, minulle saa laittaa deviantARTissa notea ( = yksityisviesti) tai sähköpostia osoitteeseen starkkufani@hotmail.com.

2015/07/26

Uusi perheenjäsen

"Projected Twin - The Ritual"

Viime päivinä on taas tapahtunut niin paljon kaikkea, että voisin kirjoittaa niistä vaikka kuinka pitkän postauksen.
Poikaystäväni oli meillä viikon yökyläilemässä. Meillä oli jälleen ihan mahtavaa, ja sääkin suosi. Mennyt viikko oli varmaankin koko kesän paras säiden (ja kaiken muunkin!) puolesta täällä Keski-Suomessa. Vettä ei tullut koko ajan, eikä pihalle mennessä tarvinnut kiskoa pitkähihaisia ja huppareita niskaan.

Käytin myös viimein kesäkuun alussa saamani lipun leffateatteriin, jota olin tietoisesti pantannut odottamassa sopivaa hetkeä.


Jälleen sai huomata, että jatko-osa harvemmin kykenee kipuamaan ensimmäisen elokuvan tasolle. En sano, että Ted 2 oli huono leffa, mutta ensimmäinen oli selvästi parempi ja kutkutti allekirjoittaneen nauruhermoja enemmän.

Sitten otsikossa mainittuun aiheeseen.
Meille muutti viime viikon maanantaina uusi perheenjäsen. Uuden asukin saapuminen tuli minulle aivan puskista. Sain kuulla, että meille tulee kissanpentu noin viikkoa ennen kun karvapallo oli jo täällä. Menin uutisesta lievästi sanottuna sekaisin, sillä kissat - varsinkin kissanpennut - ovat minun heikko kohtani. Jo pelkkä kissanpennun kuvan näkeminen saa sydämeni sulamaan ja äärimmäisen aww-reaktion vyörymään ylitseni. En pidä ihmislapsista ollenkaan, mutta eläinlapset ovat kokonaan oma lukunsa. Niin hellyyttäviä, ;__;


Karvaiselle pienokaiselle oli kaavailtu aluksi nimeä Neela. Meille oli alunperin infottu, että sieltä tulee narttupentu. Mutta kas kummaa, hulivilin sukupuoli oli vastakkainen, ja lennosta piti temmata paremmin pojalle sopiva nimi. Pieni kissaherra ristittiin Nemoksi. Suunnitelmana oli, että kissojen nimien pitää olla yhteensopivat olematta kuitenkaan liian samanlaisia. Liika samanlaisuus (esim. spekuloikaamme nimiä Nappe ja Nappi. Nimet olisivat soinniltaan liian samanlaiset, eivätkä kissat oppisi tunnistamaan omia nimiään.) ei olisi hyvä, mutta jotain yhteistä nimissä tuli olla. Tässä tapauksessa yhdistävä tekijä oli n-kirjain nimen alussa.
Nemo on minusta oikein kiva nimi. Se on latinaa ja tarkoittaa "ei ketään".
Toisaalta tyttö ja poika -kissaduo voi olla toimivampi pidemmällä kaavalla, eipähän tule narttujen välistä valtataisteluasetelmaa. Nappe on luonteeltaan niin diiva, joten ehkä sen on helpompi pompotella tuota pikkupoikaa ja näyttää kaapin paikka. : D



Nemo itse on luonteeltaan äärimmäisen seurallinen, äänekäs ja ihmisrakas. Pienokainen on myös vähän uhkarohkea ja melkoinen ahmatti. Eilen illalla sohvapöydällä hetken ollut, minun iltapalan virkaa toimittanut ruisleipä, meinasi lähteä kissan matkaan. Nemo on siis täysi vastakohta Nappeen, joka on nirsouden perikuva eikä kuuna päivänä varastaisi ruokaa. Korkeintaan kävisi haistelemassa ja tassuttelisi sitten omalle ruokakupilleen todeten, että ihmisten ruoka on surkeaa. XD


Kamera kiinnostaa Nemoa, Napen kiinnostuskiikarit ovat hukassa. :<
Kissojen toisiinsa totuttaminen onnistui uskomattoman hyvin! Nemo ei ole ollut meillä vielä viikkoakaan, mutta Nappe on hyväksynyt sen jo täysin perheenjäseneksi. Kissat nukkuvat jo vierekkäin, syövät yhtä aikaa samalta ruokakupilta, leikkivät yhdessä ja vetävät tassurallia ympäri kämppää suosien eteinen-olohuone-keittiö -akselia. Nappe tuntuu alentuneen jälleen pennun tasolle pienen ylivilkkaan kissanpennun ansiosta. Karvakaksikon puuhailua on niin mukavaa seurata, voittaa monta kertaa television puolella pyörivät kesäuusinnat!

Kiitos lukijoille!

2015/07/17

Kuudes ulottuvuus

"London Grammar - Hey Now (MITS Radio Mix)"

Pääsin tosi hauskan projektin pariin tällä kertaa! Kyseessä oli art trade eli vapaasti suomentaen taidevaihtokauppa, jotka ovat ainakin deviantARTin käyttäjille tuttuja - ja miksei muillekin.
Jos termi ei soita kelloja, niin tradessa molemmat osallistujat sopivat piirtävänsä kuvan toisen luomasta hahmosta tai muuten vain toiselle sopivasta aiheesta. Kuvan tekeminen on joskus tarkkaan sovittua, joskus ei. Hyvin tilannekohtaista sekä tekijöiden fiilisten näköistä ja mukaista työskentelyä.
 Olen tätä ennen ollut mukana vain yhdessä tradessa, joka päättyi vähän kurjasti. Erään sanonnan mukaan "sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee", joten keskitytäänpä nykyhetkeen ja tähän projektiin, jonka sain valmiiksi alkuviikosta.

Tästä se lähtee. (y)
Tradessa piirustuskaverinani oli Seepra, ja hänen Räntäntän-hahmo suorastaan kiljui piirrettäväksi pääsemistä. Rakastuin hahmon ulkonäköön ensi näkemältä Instagramia edestakaisin rullaillessa. En päässyt yli tai ympäri siitä tunteesta, että tuo hahmo on pakko päästä piirtämään mahdollisimman pian. Varsinainen karkki silmille, jota oli pakko ihastella monta kertaa.


Valitsin mediaksi digitaalisen muodon ääriviivoilla höystettynä. Olen täällä aiemminkin maininnut, että tykästyin kovin digitaalisen kuvan tekemiseen ääriviivoilla, sillä tekniikka on helppo ja nopea totetuttaa. En osaa olla yhtä tehokas ilman lineartia olevien kuvien kanssa, vaikka minusta tekniikkaa ei koskaan tulisi valita nopeutta korkeimmalle priorisoiden. Muuten menee maku koko touhusta.


Valmiit ääriviivat avoinna Paint Tool SAI:ssa. Tallensin ääriviivat kuvaksi, jotka kiepautin pikaisesti Gimp-kuvankäsittelyohjelman kautta, sillä Paint Tool SAI:n ilmaisversio ei tue alfakanavia (=läpinäkyvyyttä), joten en pystynyt siirtymään suoraan väritysvaiheeseen.


Toistaiseksi kalju raitapaita-Räntäntän. Yritin tuoda raidoituksella kolmiulotteisuutta parhaani mukaan esiin. Ohjelmana FireAlpaca.



Tasaisten värien lisäksi tykkään eniten harjojen, hiusten, tupsujen ym. karvapalleroiden tekemisestä Alpakalla. Paras tuki paineentunnistukselle minun mielestäni, sillä esimerkiksi Gimpillä kyseinen ominaisuus on olemattoman huono.
Tässä pitää tosin mainita, että käyttämäni Gimpin verisio on 2.6, eli kyseessä ei ole uusin saatavilla oleva versio. En tiedä, onko paineentunnistusta korjattu uusimpaan 2.8-versioon. Olen käyttänyt uusinta vain koulussa, jolloin ohjauslaitteena on ollut perinteinen hiiri piirtopöydän sijaan.
Harjan ja hännän juuret värjäisin myöhemmin pinkeiksi Gimpillä, vaikka yhtä hyvin se olisi Alpakan kanssa onnistunut.


Seuraavaksi tein taustan, ohjelmana Gimp. Taustan idea tuli erittäin spontaanisti yhtenä yönä, kun uni ei tullut ja pyörin sängyssä pohtien työn alla olevia projekteja.
Olin kaavaillut aluksi sijoittavani Räntäntänin steampunk-henkiseen tehdasmiljööseen, mutta pinkki avaruus oli minusta houkuttelevampi piirtää. :3 Uppouduin niin syvälle työskentelyyn, että unohdin ottaa wip-kuvia, jos tätä ainokaista ei oteta laskuihin. Käytin taustan tähdissä tätä tekstuuria apuna.


Varjot ja valot tein yhdeltä istumalta. Silloinkin niin innostuneena työskentelystä, että wip-kuvat unohtuivat toistamiseen. Oho. XD Tämän jälkeen tein vielä pieniä korjailuja varjoihin ja lisäsin pieniä valoefektejä.

Valmis työ näyttää tältä:

deviantARTissa
Piirros kantaa nimeä "The Sixth Dimension". Työvälineinä Wacom Bamboo Pen A6 Wide -piirtopöytä, Paint Tool SAI, FireAlpaca ja Gimp -kuvankäsittelyohjelmat. Olen melko tyytyväinen tähän lopputulokseen ja viihdyin tämän projektin kanssa mainiosti. (:

Kiitos lukijoille!

2015/07/14

Kuulumisia parin viime viikon ajalta

"Samael - Slavocracy"

Otsikointi ei ole vahvin puoleni, mutta menköön tällä kertaa. Päähäni ei vaan tupsahda mitään muuta, jolla täyttäisin ylhäällä olevan kentän.


Viime viikolla maanantaina junassa kohti Turkua matkatessa viimeistelin lyikkärityön, jota aloitin muutama viikko sitten junassa tullessani Rovaniemeltä kotiin. En ymmärrä miksi en aiemmin nauttinut junassa piirtämisestä, sillä normaali InterCity-juna ei edes heilu pahasti, ja tehokkaampaa ajantappokeinoa kiskoilla tuskin löytyy. Jälki ei ole erityisen siistiä, sekä hurtan anatomia on himpun hakusessa, mutta tsemppaan seuraavan kerran koiraeläintä piirtäessäni.

Minun kesään perinteen lailla kuuluva Turun-visiitti on käyty ja koettu. Tajusin juuri, että olen viimeisen neljän viikon aikana ollut karkeasti arvioiden kolme neljäsosaa menossa ja kaksi kolmasosaa öistäni nukkunut jossain muualla, kuin omassa rakkaassa sängyssäni.
Turun lisäksi olen käynyt vastikään päiväreissun Helsingissä kahden parhaan ystäväni kanssa. Minulla oli tajuttoman kiva päivä, vaikka silmäluomet tuntuivat lyijynraskailta iltayöstä bussissa kotiin körötellessä.


Starbuckskin käyty kokeilemassa. Poltin kieleni, mutta kahvi oli loistavaa.
Reissaaminen ja porukalla tekeminen on ollut hauskaa vaihtelua! Erittäin introverttinä ihmisenä neljän seinän sisällä, kuulokkeet päässä ja nenä kiinni tietokoneessa tai piirrustuspaperissa on luvattoman helppo vietää aikaa, joten pieni sosiaalisuusbuusti on mainio muistutus ympäröivästä muusta maailmasta.

Viime viikkoon palaten, Varsinais-Suomen säät eivät suosineet, joten piirtelin lisää sateen piestessä maisemaa.


Tämä oli maksimissaan reilun tunnin tuhru. Hevosherra näyttää olevan niin täynnä itseään, että piirtäjäänsäkin naurattaa. XD
Yliviivaustussit ovat ihanan räikeitä paperilla, vaikka himpun raidallista jälkeä tuli. Tussien kirkkaan värin takia jouduin ottamaan tästä kuvan kameralla, sillä tämän huushollin skanneri ei kykene digitoimaan yliviivaustusseista tulevaa intensiivistä väriä.

Ostin myös vihdoin sellaista, mitä minun on jo useampi kuukausi pitänyt ostaa!
Olen kaavaillut uutta hiirimattoa jo pitkään, sillä tämänhetkinen murenee käsiin. Matonpaloja on ikävää keräillä pois kirjoituspöydältä pyörimästä.

Vanha parhaat päivänsä nähnyt vuosikausia palvellut hiirimatto.
Myös Killstarin Ouija-kuosinen mainoslätkä yhdistettynä hevosiin maton reunuksissa ei ole se kaikista toimivin yhdistelmä.
Kaavailin uuden maton kuosia useamman eri vaihtoehdon väliltä ja hamstrasin koneelle eri vaihtoehtoja maton kuvaksi. Aioin siis teetättää itselleni uuden hiirimaton. Mutta kunnes törmäsin tähän, unohdin kaikki muut. : D


Niin siisti, että oli pakko saada! Tämä liihotteli ilmeisesti Hollannista asti paketin toimitustietojen mukaan. Nyt kelpaa datailla! :3

Kiitos lukijoille!

2015/07/01

Synttärirytmi

"Five Finger Death Punch - Lift Me Up (ft. Rob Halford)"

Synttärikorttiprojektejen toteutumisia ei ole paljon Viisiminuuttisessa nähty, joskus pari hassua valmista tuotosta. Tämä kortti oli kuitenkin poikkeus, sillä käytin tähän hyvin paljon aikaa. Siispä haluan jakaa tämän täällä! Ehdottomasti sen arvoista, sillä tämä oli tehty poikaystävälleni, jolla on muutaman päivän päästä synttärit. Hän sai lahjan vähän etuajassa, sillä halusin ehdottomasti antaa tämän hänelle henkilökohtaisesti kasvotusten halauksen kera, eikä se olisi ollut mahdollista virallisena päivänä.


Näkyypä surkeasti, mutta siinä on kuva ääriviivoista vesiväripaperille siirrettynä.



Idea tuli tähän kuin luonnostaan. Halusin tähän ehdottomasti kitaran, koska hän soittaa kitaraa, ja musiikki on yksi monista meitä yhdistävistä tekijöistä.


Taas sai huomata, miten vaikeita kitarat ovatkaan piirtää kaikkine yksityiskohtineen. Kärsivällisyyteni oli todella koetuksella kieliä ja nauhoja tussatessa. Siveltimen kanssa viivottimen käyttö ei tule kuuloonkaan. Syynähän on yksinkertaisesti se, että jos nappaan viivottimen vasten siveltimen karvaharjaksia, koko viivotin on hetkessä yltä päältä musteessa leviten edelleen vääriin paikkoihin tuhrien paperia. Työstettävänä oleva kuva on alta aikayksikössä pilalla, ja piirtäjän hermo todella pinnassa. Siispä pyrin pitämään käteni vakaana, keskittymään täysillä ja pitämään tuntuman paperiin oikeana. Suoriuduin tehtävästä mielestäni hyvin, sillä tussaaminen on aina kivaa kilpailua itsensä kanssa sen suhteen, kuinka puhdasta viivaa ilman rosoisuutta pystyy tällä kertaa tuottamaan.



Tässä tussaus kokonaan valmiina. Mietin muutamaan otteeseen taustaa musteella maalatessani, että tuleeko kuvasta liian tumma musta lätty, jossa ei ole syvyyttä nimeksikään. Hyvinhän tämä silti toimi, vaikka vähän epäilytti. :'D


Varsinaisen vesiväriosion kanssa minulla ei pitkään ehtinyt siveltimenharjakset kulua. Tässä työstäminen vielä pahasti kesken ruusua lukuunottamatta.

Valmis työ näyttää tälle:

deviantARTissa
Työvälineinä Winsor & Newton Cotman The Studio -vesivärit, pieniä näädänkarvasiveltimiä musteelle, Rohrer & Klingner Zeichentusche -merkkinen musta pullomuste, Daler-Rowneyn erikokoisia vesivärisiveltimiä ja Daler-Rowneyn valkoinen guassiväri. Työ on toteutettu Cansonin Montvall 200g -vesiväripaperille. Mittoja en muistanut tästä ottaa. XD
Kitaran rungon pääliosan kellertävänruskea puutekstruuri ei ihan näytä siltä miltä pitäisi, mutta muuuten olen tyytyväinen työn jälkeen.
Digitointi ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Skanneri sai musteella tehdyn taustan kiiltämään digitoidessa. En saanut heijastusta korjattua yrityksistä huolimatta. Valokuva työstä löytyy tämän linkin takaa, jossa värit näyttävät yllättävän erilaisille. Annan jälleen teille valtuudet päättää, kumpi voisi olla lähempänä todellisuutta. XD

Kiitos lukijoille!