2015/09/21

Energistä menoa Enter Shikarin keikalla

Enter Shikari @ Tanssisali Lutakko, Jyväskylä 19. syyskuuta 2015


Cheeky Jyväskylärians. JYVÄSKYLÄRIANS.
Pitää harkita, että ottaisiko tuon nimityksen ihan vakituiseen käyttöön! 

Lauantaina 19.9. oli tajuttoman kivaa! ♥ Brittibändi Enter Shikari veti keikan Tanssisali Lutakossa, ja minä olin ilman muuta yleisössä nauttimassa mahtavasta musiikista ja vähintäänkin kreisistä menosta. Jyväskylän-keikasta kuultuani piletti oli pakko saada. Tätä ei saanut missata!

Kuten aiemmassa postauksessa mainitsinkin, olen kuunnellut bändiä jo useamman vuoden. En oikein osaa kuvata bändin musiikkia tai sijoittaa sitä eksaktisti mihinkään genreen. Ilmeisesti muilla on sama ongelma, sillä englanninkielisestä Wikipediasta löytyy pitkä pätkä, joka yrittää kunnianhimoisesti kursia kokoon Shikarin musiikin verbaaliseen muotoon.

We must unite!
Näissä tunnelmissa lähdettiin. Jälkiviisasteluna bändin logo olisi kannattanut piirtää käteen vedenkestävällä tussilla, sillä se levisi aika lahjakkaasti illan aikana. Mutta sitten se olisi möllöttänyt vasemman käden somisteena seuraavan viikon. Asioissa on puolensa~

Jonotin keikalle kaksi tuntia, joka oli minusta ihan kohtuullinen odotusaika. Sää oli hyvä, eikä ollut erityisen kylmäkään huomioiden sen, että eletään syyskuun loppupuolta. Sisällä pääsin saman tien kipittämään eturiviin ilman piipahdusta narikassa. Tanssisalissa odoteltiin tunti myöskin Isosta-Britanniasta tulevaa lämmittelijäbändiä Hacktivistia.
Hacktivistin soundia voisi kuvata math metallin monimutkaiset rytmikuviot räppiin yhdistäväksi kokoonpanoksi. 



Hacktivistin aikana kuvatessani olin tarkennellut päin mäntyjä. Ai miten niin ei pidä moshata punainen letti viuhuen ja kuvata samaan aikaan? XD Bändin setistä tunnistin ainoastaan biisin "Deceive and Defy", mutta "False Idols" niminen kappale jäi korvamadoksi kummittelemaan. En tiedä haluatteko seuraavaksi hirttää minut tästä hyvästä, mutta jotenkin tästä bändistä tulee etäisesti Linkn Park mieleen! : D

"Hacktivist - False Idols"

Jo lämppärin aikana jengi oli ihan tajuttoman fiiliksissä, pitti pyöri ja yksi wall of deathkin tuli! Pysyin tosin kaukana molemmista, sillä en halunnut luopua jonottamastani eturivipaikasta.


"Enter Shikari - The Appeal & the Mindsweep I"

Ne kylmät väreet, kun The Appeal & the Mindsweep I alkoi soida, ja bändi astelee lavalle. Hui, tuo kipale nostattaa niskavillani varmasti pystyyn aina tästä eteenpäin.


Rou! :3
Keikan aikana crowdsuffaamista oli julmetun paljon! Bändi itse teki sitä ja niin myös yleisökin. Muutama tyyppi lenti lavallekin kesken kaiken, ja yhdeltä lavalle päätyneeltä kysyttiinkin "Hey  buddy, where are you from?". Hurraukset olivat odotettavissa, kun hän kertoi olevansa tästä kaupungista. : D Surffaamisen lisäksi pitti pyöri, kuten jo lämppäribändin aikaan. 


Kuten useammat muutkin eturivissä, pääsin paiskaamaan kättä kitaristi Rory Clewlowin kanssa! ;__; Kitaristin surffatessa yleisössä tämän haaroista revenneet housut aiheuttivat hilpeyttä, ja mies kommentoikin pöksyjään lavalle palattuaan. Roikkuipa yksi bändin jätkistä Tanssisalin katossa soittamassa yhdessä välissä! Siinä vaiheessa viimeistään tuli fiilis, että kuinka päättömäksi meno vielä äityy. 

"Enter Shikari - Radiate"


Ennen encorea Tanssisalin täyttivät raikuvat "Shikari!" ja "We want more!" -huudot. Suomalaisen suussa helposti h-kirjain tippuu sanasta pois, ja hetken päästä Shikarista oli tullut Sikari. XD Unohtamatta perisuomalaista töräystä "LISSÄÄÄÄ!"

Encoren ensimmäisen biisin Dear Future Historians... aikaan istuttiin lattialla, kun nokkamies Rou Reynolds soitti pianoa keskellä lavaa. Maagisen hieno hetki. 
Keikan viimeisen kipaleen Zzzonkedin aikana surffaaminen äityi ihan mahdottomaksi. :'D



Settilista oli minusta hieno, oikeastaan kaikki suurimmat Shikaribiisut tulivat. :3 Vaikka yleisön kovasti vaatima Sssnakepit jäikin puuttumaan.

Bändi kiittelikin hyvää vastaanottoa heille täysin vieraassa kaupungissa. Jälkeenpäin lueskelin netistä, että kuulemma perjantaina 18.9. olleella Nosturin-keikalla meno ei ollut yhtä sekopäistä kuin lauantaina Lutakossa. Tässä vaiheessa tekee mieli karjaista voitonriemuisesti, että haa, kaikki ei todellakaan ole paremmin kehä kolmosen sisäpuolella! >)


Sotasaaliiksi keikasta jäi plektra, josta tuli minun aarteeni. Meinasin alkaa kiljumaan riemusta, kun hyökkäsin kohti lattialle lentänyttä soiton apuvälinettä ja sain kuin sainkin sen itselleni. ;__; 
Sanalla sanoen oli mahtava keikka, oon vieläkin ihan fiiliksissä! 

Kiitos lukijoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti