2015/10/21

Syyslomaseikkailu

"Sigur Rós - Gong"

Kuten kaikki kiva päättyy aikanaan, myös viikon mittainen syysloma tuli päätökseensä, ja siinä samalla minun reissunikin. Kaiken kaikkiaan viikon aikana matkattuja kilometrejä rapsahti mittariin reilusti yli tuhat. Loman jälkeinen arkeen palaaminen sujui kangerrellen, mutta eiköhän tämä tästä.
Pääasiassa Rovaniemellä vierähtänyt viikko piti sisällään kaikkea kivaa poikaystäväni seurassa, muun muassa kierreltiin luonnossa, käytiin leffassa katsomassa Napapiirin sankareiden jatko-osa, pidettiin Taru Sormusten Herrasta -maraton sekä tehtiin pieni visiitti Ylitornion Aavasaksan kautta Ruotsin puolelle Övertorneåan ja siitä Haaparannalle asti. Arvatkaa kahdesti, olinko kikseissä, kun auto rullasi rajan yli Ruotsin puolelle. Allekirjoittanut pääsi ensimmäistä kertaa käymään ulkomailla! (y)

Heitän muutaman reissussa napatun kuvan tähän. Pahoittelen vaihtelevaa laatua, sillä kuvat on otettu kännykällä.

Aavasaksanvaaran päältä näkemäni auringonlasku oli ehkä kaunein koskaan näkemäni. ;__;

Vaikka länsirajan tuolla puolen korviin kantautunut kieli oli lähes aina sama kuin rajan tällä puolen, eikä Ruotsista saa oiken millään tapaa eksoottista matkakohdetta, niin silti tuntui äärettömän siistiltä päästä käymään Kotisuomen rajojen ulkopuolella.


Tällä kertaa näin poroja ja sain jopa kuvankin, jee!


Viikosta jäi tajuttoman kivat fiilikset, ja ostaa päräytin eilen matkaliput uutta reissua varten. Loppuvuodesta jälleen suuntana Lappi, hiphei!

Piirsin viikon aikana hieman, sillä tapani mukaan otan melkein kaikkialle piirrustuspaperia mukaan. Koskaan ei voi tietää milloin spontaani inspiraatio tulvahtaa päähän. Paperille tuli taas odotetusti käyttöä, ja tein tälläisen pikapiirroksen.


Olisin viimeistellyt kuvan kotimatkalla, mutta matkasin molempiin suuntiin bussilla, joten piirtämisen sai suosiolla unohtaa. Bussi heiluu junaan verrattuna paljon enemmän, joten en edes vaivautunut yrittämään. Sitä paitsi, kaikki Onnibussilla matkanneet tietävät varmasti kuinka ahdasta bussissa on sen ollessa viimeistä paikkaa myöten täynnä. Enkä todellakaan halunnut koetella vieressä istuneen ihmisen hermoja levittäytymällä kynieni ja papereideni kanssa miltei syliin asti. : D
Siispä käytin piirroksen viimeistelyyn tovin toissapäivänä. Kokonaisuudessaan taisin käyttää puolitoista tuntia tuon piirtämiseen. Se on minulle normaaliin verrattuna hyvin vähän.

Asiasta kukkaruukkuun, sain aikaiseksi päivittää blogin Galleria -osion eilen, käykää kurkkaamassa. (:

Kiitos lukijoille!

2015/10/09

Valon leikkiä syysillassa

"Two Steps From Hell - Dragon Rider"

Kuulaan syyspäivän ilta-auringon pensselissä on kokonainen oranssin ja punaisen sävyjen kirjo.
Viime lauantaina töiden jälkeen otin suunnakseni keskustan ja nappasin kameranikin pitkästä aikaa messiin! Viime viikonloppuna perjantaina ja lauantaina oli jokasyksyinen Valon kaupunki -tapahtuma. Tämä oli minulle kolmas vuosi, jolloin olin ihastelemassa valoteoksia. Valon kaupungista on muodostumassa kovaa vauhtia jonkinlainen perinne, johon menen, jos sää on sellainen, että ulos rohkenee mennä. Perjantaina Valio-myrskyn takia ulos meneminen ei innostanut.
Siispä menin vasta lauantaina katsastamaan Ave Fenix -tulisirkusshown, josta tykkäsin. Laiskuuteni takia en saanut aikaiseksi lähteä katsomaan muita ympäri kaupunkia ripoteltuja valoteoksia. Julkisen liikenteen puolesta ympäriinsä seikkailu teosten perässä olisi ollut helppoa, sillä bussit olivat tapahtuman aikaan kaikille ilmaisia.






Kuviin tuli pientä värikohinaa suuren ISO-arvon vuoksi, mutta yritin sillä kompensoida jalustan puuttumista ja lyhentää valotusaikaa.
Mitä valokuvaukseen tulee, otan muutenkin aina kaikki kuvat manuaalilla aukon koon ja valotusajan itse säätäen. En halunnut tälläkään kertaa viilettää yli siitä missä aita on matalin - tai sitä ei ole lainkaan.
Sitä paitsi, esimerkiksi täysautomaatti on ehkä huonoin ominaisuus järjestelmäkameraan mitä on koskaan keksitty.



Minun pitäisi lähteä useammin ulkoiluttamaan kameraa, sillä valokuvaaminen on hauskaa puuhaa amatööriydestäni huolimatta.

Tämä viikko on vierähtänyt kuin siivillä, mutta hurjan kivaa on ollut! On tullut käytyä leffassa, opittua vähän italiaa koulussa tyhjänä hetkenä (hittolainen, tulen muistamaan lopun ikääni mikä on omenamehu italiaksi...), oman piirrustusinnon takia aiheutettua rasituskipua oikeaan käteen (ei niin kivaa!) ja nautittua kirpeistä pakkasaamuista.


Kukaan ei ole koskaan liian vanha tai kalkkis katsoakseen Studio Ghiblin leffoja! Aina yhtä ihania. ♥ Marnie – tyttö ikkunassa oli mainio, vaikka itse Hayao Miyazaki ei ole pätkää ohjannutkaan. Elokuviin lähteminen taphatui hyvin spontaanin idean pohjalta, kun englannin tunnilla keskittyminen hmmm... siirtyi jonnekin muualle olennaisesta, eli opetuksesta. Tosin se ei ole uutta ainakaan minun kohdalla, sillä kouluvihkoista ja monisteista löytyy aina piirroksia, joka kielii keskittymisen vaeltelusta jonnekin muualle. :'D

Ja niin, syyslomani koulusta pärähti käyntiin tänään. Huomenna työpäivän jälkeen lähden reissuun, mikä tietää vähintäänkin reilun viikon hiljaisuutta tänne.
Nauttikaa tekin lomistanne mikäli teilläkin on lomaa joko kotona tai reissun päällä!

Kiitos lukijoille!

2015/10/07

Through the shortest days and the longest nights

"Celldweller - Heart On"

Postauksen biisin valitseminen ei koskaan aikasiemmin ole ollut näin vaikeaa. Niin monta hyvää biisiä, joista valita. ;__;

Päätin kerrankin olla vähän fiksumpi, ja tehdä muita projekteja valmiiksi, ennen kuin aloitin tämän tekemisen! (y)
Saattaisin muuten hukkua keskeneräisiin töihin, jos aloittaisin aina inspiraation tullen uuden projektin. Tilanne olisi hankala itselleni ja tylsä myös teille, sillä en saisi yhtään mitään valmiiksi.



Olisin halunnut aloittaa piirtämään kuvaa Klaytonista, eli Scott Albertista, jo muutama kuukausi sitten. Piirrustusprojektin aloittamisen lykkäämisessä oli vain hyviä puolia, sillä keskeneräisten töiden lisäksi sain vähän kypsyteltyä ideaa. Olisin muuten tehnyt lyjykynätyön, mutta nyt vaihtelun vuoksi tartuin pelkkään musteeseen.


Michiganin Detroitista kotoisin oleva muusikko lienee tunnetumpi yhden miehen yhtyeenään, Celldwellerinä. Celldwellerin musiikillinen anti on taas näitä bändejä, joita on mahdotonta sitoa tiukasti yhteen tiettyyn genreen. Ei siis edes yritetä tehdä niin. Mutta se pitää mainita, että arvostan suuresti tätä multi-instrumentalistia. Minunlaisen epämusikaalisen ihmisen näkökulmasta on aina uskomattoman ihailtavaa, jos osaa soittaa useampaa soitinta (tai edes yhtä kunnolla).

Osuva meme täältä.
Celldwelleriin tykästymisestä saan syyttää Merezonea. Osallistuin yhteen hänen hostaamaan MEPpiin (Multi Editors Project) viisi vuotta sitten. MEPin biisinä oli "The Last Firstborn", johon koukutuin todella pahasti. Melkein kahdeksan minuutin tykitys on edelleen ehdottomasti yksi kestosuosikkikappaleistani. En vain osaa kyllästyä tuohon kuunteli sitä miten paljon tahansa!



Taustaan otin inspiraatiota tulevan levyn, "End of Empiren", eri lukujen kansista. Celldwellerille on hyvin tyypillistä ennen uuden "täyden" levyn julkaisua julkaista levyn osia "lukuihin" jaettuna. End of an Empirestä on julkaistu neljä lukua, Time, Love, Dreams ja Death. Nappasin vaikutteita vähän jokaisen luvun kannesta, joita sitten yksinkertaistin reilusti paperilla.
Olisin halunnut tehdä koko kuvan pelkällä musteella, mutta melko suuren taidetarvikekokoelmani rajallisuus tuli kuitenkin vastaan, eikä ätköistäni löytynyt punaista mustetta. Korvaavana ratkaisulla käytin punaista vesiväriä sekä syvensin jälkeä Derwentin Inktense-kynällä sävyssä Poppy Red.

Valmis työ näyttää tältä:

deviantARTissa.
Työvälineinä Winsor & Newton Cotman The Studio -vesivärit, pieniä näädänkarvasiveltimiä musteelle, Rohrer & Klingner Zeichentusche -merkkinen musta pullomuste, Daler-Rowneyn erikokoisia vesivärisiveltimiä ja Derwent Inktense -kynä sävyssä Poppy Red. Työ on toteutettu Daler-Rowneyn Draw 160g -paperille ja on kooltaan 25,5cm x 21cm. Työhön käytetty tuntimäärä tuntematon.
Lopputuloksesta tuli suurin piirtein suunnitelmien mukainen. Yksityiskohdat onnistuivat puhtaasti, enkä onneksi sählännyt musteen kanssa kuin pieni lapsi. : D
Erityisesti minun mieltä lämmittää se, että Klayton itse kävi tykkäämässä piirroksesta julkaistussa WIP-kuvasta sekä valmiista tuotoksesta Instagramissa. Huisia!

Kiitos lukijoille!

2015/10/01

Tämä taistelu hävitään maalla, merellä, ilmassa

"Stam1na - Maalla, merellä, ilmassa"

Olen jo pidemmän aikaa haavellut mustasta kangaskassista kivalla printillä.
Allekirjoittaneella on ollut jonkinlainen aukko tavaravalikoimassa. En ole omistanut yhtään sellaista kangaskassia, joka olisi niin kiva ulkonäöltään, että käyttäisin sitä muutenkin kuin lähikaupassa epäedustavan näköisenä pyörähtäessä.
Harkinnassa ovat olleet tämä Brutal Knackin pöllökuvioinen kassi sekä Beyondin kangaskassi.
Kuitenkin, sain paremman idean; ostan perusmustan kangaskassin ja painan siihen jotain itselleni tärkeää ja hienoa. Ja kirsikkana kakun päälle, pääsen taas yhden kivan projektin pariin! :3

Olen ennenkin tehnyt kankaalle painatuksia kangasvärillä ja siveltimellä, joten tekniikka oli minulle entuudestaan tuttu ja luontevaa tehdä. Tässä esimerkki viime syksyltä, jolloin eräs insideläppä päätyi paitaan. Paidasta tuli silloin synttärilahja toiselle parhaalle ystävälleni, joka täytti 16 vuotta viime syksynä.

Nopealla kaupunkikierroksella en löytänyt mieleistä perusmustaa kassia suunnitelmiini. Tai oikeastaan, en löytänyt minkäänlaista tarkoitukseen soveltuvaa kangaskassia. 
Siispä pyysin äitiäni ompelemaan kassin. Olen itse todella avuton ompelukoneen kanssa, joten lankasuttua, katkenneita neuloja ja viulunkielen tiukalle kiristyviä hermoja välttääkseni tarjosin projektia äidille. Motivaationi tekstiilikässään on hukassa, jolle osasyynä lienee taustalla kummittelevat yläasteen käsityötunnit. Kammoksuin seitsemännellä luokalla käsityötunteja samalla lailla kuin koululiikuntaa ja matematiikaa. 
Äiti ihanana innostui heti projektista. Ei mennyt aikaakaan, kun minulla oli todella napakasta canvas-kankaasta tehty kassi. Mitä tekisimmekään ilman äitejä? : D


Sisällä on tasku pikkutavaraa varten.
Päädyin valitsemaan painokuvioksi Stam1nan hammaslogoista SLK:n sisältä löytyvän version. 


Stam1nasta on tullut erityiseti tänä vuonna minulle todella tärkeä bändi. Elokuun keikan jälkeen rakastuin musiikkiin entistä syvemmin. Tykkään tykkään tykkään! :3



Halusin testata kangasvärin peittävyyttä mustalle puuvillakankaalle ennen kuin aloin maalaamaan astetta suuremmassa mittakaavassa. Peittävyys oli tarpeeksi hyvä, ja värin koostumus oli sopivan notkeaa siveltimellä levitettäväksi.
Käyttämäni kankaanpainoväri on merkiltään Deco Textil, sävy lumenvalkoinen. En tiedä mistä väri on ostettu tai minkä verran purnukka väriä maksaa, sillä tämä oli kotona jo entuudestaan.


Sitten tekemään sapluunaa. Piirsin hammaslogon paksulle piirrustuspaperille (joka on vuonna kivi ja keppi Tiimarista hankittua, laadultaan ihan surkeaa, eikä tuolle voi muuten piirtää), josta sai kopiopaperia napakemman sapluunan.


...Jonka jälkeen sapluunasta piti leikata osa pois, jotta pystyin piirtämään logon myös kankaaseen. 


Pakollinen työpöytänäkymä. (y) Sapluuna on valmis ja kiinnitetty kassiin. En jaksanut lähteä etsimään nuppineuloja toiselta puolelta asuntoa, joten käytin sen sijaan hakaneuloja, joita oli kirjoituspöydän kulmalla sopivasti käden ulottuvilla. Piirsin tämän jälkeen logon valkoisella kangasliidulla kassiin ja aloin maalata.
Kuvassa näkyy myös alkuperäinen paperille piirretty suunnitelma käsityöprojektille. : D


Kangasväriä piti vähän kerrostaa, jotta lopputuloksesta tuli tasainen. Ylemmässä kuvaassa väriä on vain yhden kerroksen verran, alemmassa kaksi. Ero on minusta merkittävä. Jälki on paljon viimeistellympää, kun maalipinta ei rosoile kuin roudan rikkoma tienpinta.
Kuvio tuli kiinnittää pesunkestäväksi silitysraudalla. Väripurkin kyljessä luki ohjeena silitys kahdella pisteellä, eli lämpotilan tuli olla 150 astetta. Kankaan silitysohjeesta ei ollut aavistustakaan, mutta lähdin varovaisesti lämpöä lisäten silittämään. Höyryn käyttö on tässä vaiheessa kiellettyä! Laitoin kassin ja raudan väliin leivinpaperia varmuuden vuoksi, sillä en halunnut ottaa sitä riskiä, että raudan pohja tai kassi sotkeentuu.

Lopputulos näyttää tältä:


Olen lopputulokseen tosi tyytyväinen. Siitä tuli juurikin sellainen mitä pitikin. :3 

Kiitos lukijoille!