2015/11/20

Marraskuun kuvasaalista

"Swallow The Sun - Falling World"

Tässä on pieni aikahyppy marraskuun alkuun muutamien valokuvien muodossa. Kuvat ovat kahdelta eri kuvausreissulta. Tämän vuoden marraskuu on valloittanut kauniilla hetkillä ja lämpimillä päivillään, joiden hetkiä oli pakko ikuistaa kuvien muotoon.





Ensimmäisen kierroksen käväisin kuun alussa eräänä kauniina tiistaipäivänä ystävän seurassa. Aurinko säteili syksyn viimeisiä säteitään ennen vaipumista lähes näkymättömiin vuoden pimeimmäksi ajaksi.
En koe pimeää vuodenaikaa ahdistavana tai elämänrytmiäni sekoittavana asiana, mutta kiistämätön fakta on, että kirkkaassa säässä pelkässä neuletakissa ulkona istuskelu oli harvinaista herkkua suomalaiseen marraskuuhun.






Toisen kerran olin suuntaamassa juoksulenkille (ei, en ole edes osa-aikainen atleetti), mutta parin eteen sattuneen muuttujan vuoksi lenkki jäi harvinaisen lyhyeksi. Hetkellisesti harmittaneesta asiasta löytyi kuitenkin heti hyviä puolia. Epäilen, etten kuulokkeet päässä eeppisen EBM-jympytyksen tahdissa porhaltaessani olisi kiinnittänyt huomiota vaikuttavaan auringonlaskuun. Tykkään auringonlaskuista, ja niiden aikaansaamasta värien kirjosta. Kuten aina, tismalleen oikean tunnelman välittäminen kuvan katsojalle on vaikeaa, mutta olisi tuhlausta jättää yrittämättä!

Tällä hetkellä ulkona näyttää aivan toisenlaiselta mitä muutama viikko sitten. Päivän aikana tullut lumi on muuttunut inhaksi mössöksi maan pintaan. Tai oikeastaan, se oli märkää jo sataessaan alas. Räntä liisteröityi hiuksiin kouluun kävellessä, ja allekirjoittaneen hiuspehko kiskaisi itsensä enemmän tai vähemmän käkkärään. Mutta mitäs pienistä!
Ulos valokuvaamaan lähteminen ei houkuttele minua edes ajatuksen tasolla. Tyydyn mieluummin istumaan sisällä kynttilänvalossa ja hörppimään iltapäivän toista kupillista mustaa kahvia. Ilman sokeria, tietenkin.



Sain tällä viikolla kuvataidediplomini kokonaisuudessaan valmiiksi. Jos lukiodiplomit eivät ole entuudestaan tuttuja asioita, käy täällä
A3-kokoiseen työhön, time lapse -videoon ja 16-sivuiseen tekstimuodossa olevaan portfolioon upposi aikaa, mutta uskon tuon kannattaneen. Kuvataidediplomi on meidän lukiossa täysin itsenäinen suoritus ilman läsnäolotunteja koululla. Sen perusteella, mitä olen pitkin nettiä tutustunut ihmisten erilaisiin kuvataidediplomisuorituksiin, niin yllättävän monissa lukioissa on ilmeisesti jonkinlainen palkkiin tai koodiin tungettu kurssi ku21-kurssille. Itsenäinen työskentely ei minua tosin haitannut lainkaan. Koin sen vain eduksi, sillä pystyin tekemän projektia eteenpäin juuri silloin kun itse halusin.
Mutta ei siitä sen enempää. En tule julkaisemaan diplomityötäni tai mitään osaa portfoliosta ennen kuin se on arvioitu. 
Harmi vain, että kuviksen opettajani laittaman viestin mukaan arvioinnin suorittava joukko saapunee lukiollemme vasta keväällä. Joudun kiemurtelemaan jännityksessä sinne asti. Hieman hermostuttaa.

Kiitos lukijoille!

2 kommenttia:

  1. Oi vitsi löysin sun blogin vasta ja nyt uusimmasta tähän postaukseen selattuani olen ihastunut täysillä blogiisi! Oot todella taitava sekä piirtämään että tämän postauksen perusteella kuvaamaan! Todella kauniita kuvia♥

    Itse suoritin samaisen lukiodiplomin vuosi sitten ja meidän lukiossa se piti suorittaa läsnäolotunteina kuviksen kurssilla. Olisin kyllä paljon enemmän tykännyt itsenäisestä tekemisestä kuten sinä sait suorittaa sen. Ei olisi opettaja ollut hönkimässä niskaan ja tarkkailemassa aikataulua, mikä näkyi omissa töissäni järkyttävänä viimeistelemättömyytenä aikataulujen tullessa vastaan.

    Olisi todella mielenkiintoista nähdä mitä upeutta sait aikaan kunhan olet kuullut arvionnit :) Tsemppiä odotteluun! Pitääpäs nyt käydä katsastamassa tämän vuoden tehtävävaihtoehdot. Täällä blogissani muuten postaus omasta kuvataidediplomistani:http://mammamiiau.blogspot.fi/2015/09/kuvataiteen-diplomi-2014-2015.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos oikein paljon, sait ihanalla kommentillasi hymyn nousemaan naamalle ja harmaan lauantaiaamun piristymään - kiitos! Tosi mahtavaa kuulla, että tykkäät blogistani. (:

      Harmillista, tuollainen on kyllä kurjaa. Tiedän itsekin kokemuksesta, että kiireessä työstä tulee vain sutta ja sekundaa. Viimeistelemättömän teoksen takana on mahdotonta seistä tyytyväisenä, kun tietäisi pystyvänsä paljon parempaan. :/ Kiire on ehdottomasti yksi piirtäjän pahimmista vihollisista!

      Kiitos linkistä, käyn saman tien tutkimassa blogipostauksen siun kuvataidediplomista. ^^

      Poista