2016/03/14

Inhoan otsikointia

"Motionless in White - Reincarnate"

On kulunut yli kaksi viikkoa siitä, kun viimeksi kirjoittelin tänne postauksen muiden jatkoksi. Kahteen viikkoon on mahtunut kaikenlaista, jota voisin verbaalisessa muodossa hieman avata. Kuvia en juurikaan ole tullut ottaneeksi, joten postauksesta tulee melko lailla tekstivoittoinen.

Hiihtolomani oli viikolla 9. Viikko vierähti ohi hujauksessa Rovaniemellä, kiitos siitä kuuluu ehdottomasti seuralle, jonka kanssa lomani vietin. Kokonaisuudessaan lomassani ei ollut mitään valittamista, ellei pitkästä aikaa todella rajuna iskenyttä migreenikohtausta lasketa. Olin kokonaan unohtanut, kuinka kamalaksi se voikaan olon viedä. Olisin ollut sen päällä ollessa vähintäänkin kiitollinen, jos joku olisi tullut ja sahannut pääni irti silloin. :'D

Viime viikon alku arjen parissa meni kouluhommia tehden. Sain palautettua kuviksen neloskurssin tehtävät tyylikkäästi kolme viikkoa myöhässä. Myöhästelyllä ei onneksi ollut vaikutusta arvosanaani, jihuu! Neloskurssin kymppi näyttää hyvältä aiempien oppiaineesta saatujen kymppien jatkona.
Muuten iltapäiväni ja illat ovat kuluneet tietokoneen ääressä. Uudesta härvelistäni puuttuu niin paljon vanhan läppärin kanssa itsestäänselvyyksiksi muodostuneita ohjelmia. En aluksi edes osannut ajatella miten paljon niiden etsimiseen ja asentamiseen menee aikaa.
Kaikki softat eivät ole rullaneet uusimman Windowsin kanssa kuten on pitänyt, joten myös korvaavien ohjelmien etsimisessä on vierähtänyt kotvanen. Esimerkiksi paljon käyttämäni videoeditointiohjelma Sony Vegas Pro 9.0 ei suostu toimimaan lainkaan - ei edes Windows 7:n yhteensopivuustilassa. Harmittaa.
Kuitenkin pikkuhiljaa järeästä tietokoneestani alkaa muodostumaan todella toimiva työväline. Onko edes sallittua pitää teknisestä laitteesta näin paljon?

Ja silloin kun allekirjoittanut ei jaksa tehdä mitään fiksua, suuntana on ollut aivojen nollaus Firenzen kaduilla. Ostin rapiat vuosi sitten yhdellä levykkeellä viisi ensimmäistä Assassin's Creed -pelisarjan peliä Playstation 3:lle. Pelaaminen on valittavasti jäänyt turhan vähäiselle, en edes tiedä miksi. Sain nyt pelisarjan toisen pelin, Assassin's Creeed II:n, ja peli todella hyvältä myös tietokoneella. Melkein jop paremmalta kuin pleikkarilla, sillä tämä pyörii isommilla resoluutioilla, paremmilla grafiikoilla ja suuremmalla fps-arvolla.
Halusin myös testailla AC II:n kanssa itselleni uutta kuvausohjelmaa, Nvidia Shadowplaytä. Olen aiemmin käyttänyt pelien kuvaamiseen ilmaisversiota Frapsista ja työpöydän nauhoittamiseen Open Broadcaster Softwarea tai joskus menneisyydessä HyperCamia. Myös Action!-kuvausohjelman kokeiluversio oli muutaman pätkän verran käytössäni kaksi vuotta sitten, mutta se lagasi liikaa ja jätti vesileimansa materiaaliin.
Kaikkien näiden eri ohjelmien välillä öheltämisen jälkeen tuntuu lähes luvattoman helpolta, että pärjään yhdellä kuvausohjelmalla, joka nauhoittaa niin työpöytää kuin pelejäkin (full HD ja 60fps, en valita!) ilman ongelmia.
Testailun kautta päädyin editoimaan vajaan minuutin videonkin.

Projektinäkymä Sony Vegas Movie Studio HD Platimun 11.0:ssa.
Musiikiksi valikoitui Nine Inch Nailsin biisi "Wish", joka on oikeasti vaikea kappale kuunnella omalaatuisuutensa takia. Mutta koska kaikki erikoinen ja jopa omituiselta kuulostava musiikki tuntuu vetävän minua puoleensa magneetin tavoin, biisi oli loppupeleissä uskomattoman helppo editoida. Video miltei editoi itse itsensä, eikä minun tarvinnut miettiä koko ajan, mitä heitän seuraavaksi aikajanalle muiden klippien jatkoksi.
Valmis video näyttää tältä:


Katso YouTubessa, mikäli yllä oleva soitin ei toimi. 

Asiasta kukkaruukkuun, kesätöiden hakeminen on saavuttanut pisteen, jossa odottelen uteliaisuudella vastauksia työpaikoista. Toistaiseksi varmaksi on selvinnyt, ettei minusta tule ainakaan varaosamyyjää eikä hautausmaatyöntekijää suvikaudeksi. : D Yhteen haastatteluun olen päässyt. Haastattelu oli lauantaina, ja minulle jäi kiva fiilis tilanteesta. Kyseessä ei suinkaan ollut elämäni ensimmäinen työhaastattelu, mutta "kuvaile itseäsi miksi olet hvyä työntekijä tehtävään x" on vaikea tilanne suomalaiselle, joka ei ole tottunut kehumaan itseään ääneen. Paperilla alan pikkuhiljaa jo hallita sen työhakemuksissa, edistystä! (y)
Jään kuitenkin innolla ja uteliaisuudella seuraamaan, miten asiat työllistymiseni osalta edistyvät. Olen yrittänyt myös miettiä plan b:tä kesäksi, jos töiden saaminen kokonaisuudessaan tyssää. Ilman suurempia kesääni rytmittämällä tuleva näyttää kokonaisuudessaan muuten todella tyhjältä. Kuulostaa samalta, mistä kirjoittelin tänne vajaa vuosi sitten lukion ensimmäisen vuoden päättyessä. Samat murheet seuraavat minua vuodesta toiseen. :'D

Kiitos lukijoille!