2017/05/03

Prisman mainosrallia - Brother Firetribe @ Tanssisali Lutakko 22.4.2017

"Brother Firetribe - Heart Full Of Fire (ft. Anette Olzon)"

Suomalainen hard rock/album oriented rock -bändi Brother Firetribe heräsi hiljaiselostaan, julkaisi levyn ja lähti kiertämään kotimaan keikkapaikkoja laajemmassa mittakaavassa.
Jyväskylän-keikalle tuli päädyttyä onnekkaan sattuman kautta, kun poikaystäväni voitti kaksi lippua tapahtumaan Levykauppa Äxän kilpailusta ja kysyi, lähtisinkö seuraksi katsastamaan showta. Vaikka Brother Firetribe olikin meikäläiselle entuudestaan tuntematon yhtye, ilmaiselle keikalle ei tarvitse kahdesti kysyä!
Kiinnostuksen kipinä leimahti viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulin Emppu Vuorisen soittavan kitaraa bändissä. Uuu, mikäs tämä tälläinen on?

Tehdessäni tuttavuutta Brother Firetriben tuotantoon kävi ilmi, että tiesinkin useampia heidän biisejään. Ja satavarmasti Taste Of A Champion on tuttu aika monelle. Prisma ftw!

Keikalle meneminen oli aivan erilaista kuin yleensä. Kummallakaan ei ollut tavoitteena päästä eturiviin, joten raahauduimme Tanssisalin hoodeille pari vaivaista minuuttia ennen ovien avautumista.
Sisälle mennessä hämmennystä aiheutti se, ettei keneltäkään kyselty papereita, vaikka keikan kylkeen oli isketty K18-leima. Tunsin itseni vähän hölmöksi, kun olin kaivanut passin valmiiksi käteeni todistaakseni olevani täysi-ikäinen.
Lippujen voittajille ei oltu jaettu konkreettista todistetta voitostaan, vaan kuulemma ovella oli nimi listassa. Miehekkeeni ei olisi tarvinnut ilmeisesti edes sanoa nimeään tai todistaa henkilöllisyyttään, kun meidät oltaisiin päästetty sisään pelkästään mainitsemalla Äxän kilpailun. Jopas jotakin.
Ehkä lipputiskin takana ollut henkilö tunnisti meidät, koska sama ihminen toi meille termarissa kahvia Amaranthe-jonotuksessa. Epätodennäköistä, mutta ehkä kuitenkin mahdollista. : D

Lisää hämmennystä kohdattin sisällä salissa. Vaikka emme suinkaan olleet ensimmäisiä jonossa, eturivi oli tyhjä. No jaa, vaikka siihen ei suunniteltukaan menevämme, niin ehkä salia olisi kuitenkin fiksuinta täyttää edestä. :'D
Odottelutunti kului, mutta salissa oli niin tyhjää, että ihan oudoksutti. En koskaan ollut nähnyt Tanssisalia niin tyhjänä. Pientä trafiikkia näkyi vain kahdella eri baaritiskillä. Eturiviin olisi päässyt kävelemään suoraan, vaikka paikalle olisi tullut reilusti ovien avaamisen jälkeenkin.
Odottelumusiikki oli myös huonoita, mihin olen törmännyt heti Nightiwishin Himoksen-keikan AC/DC-popituksen (moi vaan, inhoan AC/DC:tä XD) jälkeen.

Lämmittelijänä oli jyväskyläläinen indie rockia esittävä The Nights. En ollut kuullut biisiäkään bändiltä aiemmin, joten mitään ennakkofiilistä tulevasta ei ollut. Musiikki oli kuitenkin kivaa kuunneltavaa. Keikkaseuraani lainaten; "Ainakin parempi mitä Blind Channel". Ja kypsempi, teinipoikabändivibat eivät näiden herrojen uskottavuutta nakertaneet.
The Nights esiintyi ammatimaisin elkein, vaikka lauantain keikka olikin kuulemma bändin ensimmäinen. Ei olisi ikinä uskonut! No mutta, mikäs sen päheämpää, kun aloittaa keikkailu legendaarisesta Lutakosta.
Tekniikka heitti hieman kapuloita rattaisiin, mutta sellaista tapahtuu, kun livenä esiinnytään. Setin viimeisenä soinut biisi olisi kiva kuulla uudestaan. Raskaampana raitana se kiemurteli miellyttävästi kuulohermooni.
Lämppärin aikana saliin ilmeistyi jopa ihmisiä. Osa oli aivan fiiliksissä bändistä - jopa hämmentävässä mittakaavassa. Tai sitten kyseessä oli yleisön nousuhumala...


Kun The Nights oli päättänyt settinsä ja odoteltiin pääesiintyjää lavalle, väkeä oli jo selvästi enemmän. Sali tuntui jopa täydeltä.
Intron alkaessa soida, minun kohdalla taphatui perinteisesti. Innostus voimistui maksimiinsa ja fiilikset olivat korkealla, kun bändi aloitti Sunbound-levyn avausraidoilla, Sunbound ja Help Is On The Way.



Nimenomaan tämä Brother Firetriben uusin levy oli kolahtanut bändin tuotannosta (jota siis kahlasin vauhdilla läpi ennen keikkaa) eniten minulle. Sellaista hyväntuulista ja menevää musiikkia. Bändin aiemmista levyistä on tuntunut puuttuvan "sitä jotain", mikä koukuttaa kuuntelijan sille tielleen. Sunboundilla hieman valjua tunnetta ei tule, vaan bändi on saanut kokonaisuuden toimimaan aiempaa paremmin.
Herrojen marssiessa lavalle minua hämmenettiin taas, kun bändin laulaja Pekka Heino tuli morjestamaan yleisöä ja tarttui ensimmäisenä minua käpälästä. Käsipäivää vaan sinullekin. :')


Bändin basisti Jason Flink poseerasi mahtavasti kuvaajille, tosin oma kamerani ei pysynyt silloin vauhdissa.
Ylipäätään näistä muusikoista jäi tosi sympaattinen mielikuva korkeatasoisen esiintymisen lisäksi!



Ja tietty Vuorisen Emppu! Emppua ei saa missään nimessä unohtaa! :3 Mies toimi ehdottomasti vetonaulana keikalle lähtiessä. Nightwishin riveistä tutuksi tullut lavaa ympäri hassutteleva kitaristi oli siistiä päästä näkemään todella läheltä. Soitto kulki taatulla Emppu-laadulla, vaikka Brother Firetribe onkin musiikillisesti täysin eri kastia mitä Nightwish.




Settilista oli mukavan Sunbound-painotteinen. Tunnistin lähes kaikki biisit ja muistin jopa monen kipaleen sanatkin ulkoa, vaikka historiani bändin kanssa oli tuskin kestänyt kahtakaan viikkoa. Kertonee jotain biisien tarttuvuudesta, kun lyriikatkin luikertelevat vauhdilla muistiin. : D
Kohokohtia olivat myös biisit For Better of for Worse, I am Rock ja Heart Full of Fire. Jälkimmäisessä pääsi vähän viuhuttamaan lettiäkin! (y)


Keikka oli loistava, ja Brother Firetribe löi livenä ällikällä. Energinen ja hyväntuulinen show, ei mitään pahaa sanottavaa. Tosi mukava kokemus tällä tavalla vain narikan verran kustantaneeksi keikaksi!

Fiiliksiä hieman latisti yleisö, jolle vettä vahvemmat virvokkeet olivat maistuneet. Humalaisia ihmisiä oli turhan paljon, eikä koko salin toimiminen anniskelualueena ei ollut niin kivaa. Pelkäsin pari kertaa tungoksessa saavani tuoppi kourassa heiluvien ukkelien kaljat niskaani. Nam nam. :c
Juomasankareiden lisäksi ärsytti pari tyyppiä, joilla tärkein prioriteetti oli matkamuistojen metsästäminen. Minusta on äärettömän epäkohteliasta mennä käsi ojossa ja tussi hyppysissä vaatimaan nimikirjoituksia, settilistaa tai plektraa __kesken__keikan. Ihan oikeasti, antakaa muusikoiden tehdä työnsä rauhassa. Irtaimistoa saattaa saada, jos onni on myötä, mutta sitä ei vinguta kesken kaiken, jumaliste sentään.

Toisenlaisen raportin samasta keikasta voi lukea Infernon nettisivuilta. (:

Kiitos lukijoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti