2016/08/13

They stood strong

"Sabaton - The Lost Battalion"

Pitkästä aikaa postailen realistisen lyijykynätyön valmistumisprosessista. Sain Sabatonin laulajaa, Joakim Brodénia, esittävän kuvan valmiiksi eilen iltapäivällä. Hiphei!
Kuvan valmiiksi piirtäminen oli melko tuskainen prosessi. Kärsivällisyys oli koetuksella, mutta realismiin pyrkivät kuvat ovat itselleni usein vaikeita tehdä niin teknisesti kuin motivaatiollisesti. Tätäkin piirtäessä keskittyminen harhaili hieman. Esimerkiksi luonnostellessa kävi näin. Hiusten hutaistut luonnosviivat  näyttivät minusta lehdelle, mutta kaverini mukaan se oli Totoro-Joakimin sijaan Banaaninkuori-Joakim... No, kun rehellisiää ollaan - siltähän se enemmän näyttää. XD

Kaikesta huolimatta, tykkään välillä napata piirrettäväksi tai maalattavaksi täysillä realismia havittelevaa, koska nämä projektit ovat moninkertaisesti opettavaisempia kuin tavaramerkikseni muodostuneet kulmikkaat fantasiahevoset. Ja itseään on hyvä tuuppia mukavuusalueen keskiöstä kauemmas.

Tästä se lähtee.

Löysin Ruotsin Falunista lähtöisin olevan Sabatonin vahingossa kesällä 2014. Biisistä Resist And Bite kaikki alkoi sattuman seurauksena. Ei siinä ehtinyt peukaloita pyörittelemään, kun piti päästä pikimmiten kuuntelemaan koko Heroes-levy läpi. : D Se kolahti, vaikka kaipasin hieman aikaa päästä sisään biiseihin. Tuolloin power metal oli itselleni suht vieras genre. En ollut löytänyt omaa juttuani kyseistä musiikkityyliä edustavista tai edes sivuavista bändeistä. Musiikkitykkäilyssäni oli tuolloin industrial metal, darkwave, ebm ynnä muu vastaava kausi. Varsinkin näiden genrejen alle nivoutuvat saksalaiset bändit rymisivät kuulokkeissa kovaa.
Myöskään Sabatonin biiseissä vilisevät historian taphatumat eivät olleet tuoreimpina muistissa tai ylipäätään tiedossa. En ole välittänyt historian opiskelusta mitenkään merkittävästi peruskoulussa, enkä nyt lukiossakaan. Mutta ei se haitannut, Sabaton kiinnosti minua bändinä paljon ja tykäistyin heidän musiikkinsa todella paljon melko pian kuuntelun aloittamisesta. Itse asiassa, lukion ensimmäisenä syksynä kuuntelin bändiä lähes joka aamu bussissa istuessani. Koin, että päivästä tulee hyvä, jos se alkaa Sabatonilla. Se oli kuin musiikillinen kahvikupillinen. Voima, jolla päivä oli mainiota polkaista käyntiin.



Nyt, hieman päälle kaksi vuotta myöhemmin Sabaton on Last.fm-profiilini mukaan kolmanneksi eniten soitettu bändi. Odotan into piukeana ensi viikon perjantaina julkaistavaa "The Last Stand" -levyä.


Joakimin liivissä olevat metalliosat olivat kuvan ehdottomasti vaikein kohta piirtää. Edes herran tatuoinnit tai yleensä minulle päänvaivaa tuottavat kädet eivät olleet yhtä haasteellisia.
Metalli on muutenkin haastava materiaali saada heijastuksineen näyttämään oikealta. Haastetta lisäsivät metallissa olevat teräväkärkisistä ellipseistä (?) syntyvät kuviot. Niihin jäi valtavasti virheitä, mutta olin ihan totaalisen sormi suussa, että miten niiden kanssa pitäisi toimia.



Edistyy edistyy. Pyrin koko ajan etenemään vasemalta oikealle, etten oikeakätisenä tuhri jo piirrettyä jälkeä. Käytin toki piirrustuskäteni alla puhdasta paperia vielä varmuuden vuoksi, ettei tuhruja synny. Paperin käytössä on myös se etu, että käsikin säästyy tahraantumiselta!


Melkein valmis. Tähän pisteeseen päästyä työtunteja oli takana monta. Sabatonin levyjä tuli kuunneltua piirtäessä erittäin paljon. Allekirjoittanut huomasi, että suosikkilevy heidän tuotannostaan taitaa olla Coat of Arms Carolus Rexin ruotsinkielisen version sijaan. : D

Valmis teos näyttää tältä:

deviantARTissa
Työvälineinä toimivat Faber-Castell Graphite -lyijykynät (6B-5H) sekä Lyra Rembrandt Polycolor -merkkinen musta värikynä (varjojen syventämiseen). Näiden lisäksi käytin myös muutamaa erilaista lyijytäytekynää (yksi merkiltään Faber-Castell, toinen United Office ja kolmas mysteeri), stomppeja, omaa sormea ja erilaisia pyyhekumeja (tavallisia sekä muotoiltavia). Työ on toteutettu Daler Rowneyn Draw 160g/m2 -paperille, ja on kooltaan A4, eli 21 x 29,7cm.
Piirrokseen jäi virheitä, eivätkä lähellekään kaikki yksityiskohdat ole ihan sellaiset kuten haluaisin. Väitän tosin, että kuvan miehen tunnistaa ilman epäselvyyksiä, joten olisihan tämä voinut kurjemminkin mennä. Ja onhan lopputuloksessa paljon hyvää, ja oivalsin uusia jippoja tätä tehdessä.

Kiitos lukijoille!

4 kommenttia:

  1. Oi vitsi, onpa hieno! Sabaton on kyllä kanssa yksi tosi hyvä bändi, nyt vaan on viime aikoina tullut kuunneltua lähinnä vaan Disturbedia ja Apulantaa ja kaikki muu on unohtunut :D ehkä pitäis kaivaa vaikk Sabatoniakin soittolistoille, mun lempparialbumi on varmaan just ruotsinkielinen Carolus Rex tai sitten Heroes - lempparia on aina hankala valita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!
      Yhden lempparin poimiminen on kieltämättä vaikeaa monen lostavan joukosta. : D Saa sitten nähdä miten The Last Stand tulee itselle toimimaan, odotukset ovat ainakin korkealla!

      Poista
  2. Todella mielenkiintoinen postaus, sekä teksti että kuvat! Ja lopputulos on aivan käsittämättömän hieno! Huomaa että vaivaa olet nähnyt ja tunteja käyttänyt, todella hieno ja realistinen muotokuva. Poikaystäväni sattui muuten olan yli kurkkaamaan mitä luen ja sanoi että "kappas, Sabatonin äijä, vähäkö hienosti tehty!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että postaus oli kiinnostavaa luettavaa! Iso kiitos kehuista niin sinulle kuin poikaystävällesikin! :3 Realistiset muotokuvat ovat haastavia tehdä, joten on ihanaa kuulla onnistuneensa. ^^

      Poista